Praxair: tylsä ja vakaa kaasuyhtiö

Tässä yritys, joka voisi hyvin löytyä Phoebuksen sijoituksista. Itse asiassa Anders Oldenburg  on kirjoittanut yhtiöstä useampaan otteeseen Phoebus-blogissa esim. virheet ja Air Liquide -merkinnöissä. Phoebus ei omista Praxairia, mutta sen kilpailijaa Air Liquidea rahaston sijoituksista löytyy.

Praxair valmistaa teollisuuskaasuja. Alalla on vain muutama suuri toimija ja kaikki ovat kannattavia. Alalle tulo on vaikeaa ja lisäksi kaasuja ei pystytä kuljettamaan kauas. Usein tehtaat ovat kiinni laitoksissa, jotka ostavat tuotteita. Kaiken kaikkiaan ala on ollut hyvin ennustettava. Praxair toimii Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa, Länsi-Euroopassa (Saksa, Belgia, Espanja ja Italia) ja on jonkin verran läsnä myös Venäjällä. Aasiassa yhtiö toimii Kiinassa, Intiassa, Koreassa ja Thaimaassa. Liiketoimintaa voisi luonnehtia sanalla kansainvälinen. Käyttökateprosentti (operating margin) on viimeisen 20 v aikana ollut 14-22% kun muilla alan yrityksillä se on ollut 9-15%. Praxair onkin alansa kannattavin.

Praxair ennustaa seuraavan viiden vuoden aikana liikevaihdon kasvuksi korkeaa yksinumeroista lukua ja EPS:n kasvuksi kaksinumeroista lukua (johtuen marginaalien paranemisesta). Yhtiö luo kassavirtaa noin 24% liikevaihdosta. 10% tästä palautuu osakkeenomistajille osinkoina ja osakkeiden takaisinostoina ja 14% investoidaan takaisin (Aasialla tällä hetkellä suhteellisesti suurin paino, Pohjois-Amerikalla dollarimääräisesti). Osakkeiden takaisinosto näkyy myös osakkeiden määrän jatkuvana, joskin melko hitaana laskuna (viimeisen kymmenen vuoden aikana osakkeiden määrä on vähentynyt 331 miljoonasta 298 miljoonaan). Osinkotuotto on ollut viimeisen viiden vuoden aikana noin 2%.

Entäpä arvostus sitten? Tällä hetkellä P/E-luku on 21,2 ja p/b 5,5. P/S on 3,2. Oman pääoman tuotto on 28,6%. Toimialaan verrattuna arvostus ei tunnu ainakaan erityisen edulliselta. EV/EBIDTA on 4-tradersin mukaan 11,7 vuoden 2014 ennusteelle. Esimerkiksi Air Liquiden vastaava lukema on 9,95 ja Linden 9,14. P/E kuluvalle vuodelle on Praxairille ennusteen mukaan 20,5, Air Liquidelle 19,6 ja Lindelle 21,0. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Praxairin P/E on vaihdellut 19,5 ja 24,5 välillä (kun pois jätetään matalin, vuoden 2008 15,6 ja korkein vuoden 2010 24,9 P/E-luku). P/b on vaihdellut 4,4 ja 5,8 välillä.

Praxair on hieman kilpailijoitaan kannattavampi, mutta tämä on huomioitu osakkeen hinnassa. Tällä hetkellä arvostus on yhtiön historiaan verrattuna kohtuullinen, mutta mistään alennuksesta ei voida puhua. Yhtiö kertoo palauttavansa 10% liikevaihdosta takaisin osakkeenomistajille. Tällä hetkellä liikevaihto on 12 162 miljoona dollaria. Osaketta kohti tämä tekee 40,8 dollaria. Tästä 10% palautuu osakkeenomistajalle eli 4,08 dollaria. Jos oletaan tulevaisuuden kasvuksi 6% (joka on viimeisen 3 vuoden keskiarvo) ja tuottovaatimukseksi 10% niin Gordonin kaavalla osakkeen arvoksi saadaan 102 $. Jos kasvu olisi 8% niin arvo onkin jo 204 $. Praxairin osake vaihtaa omistajaansa tällä hetkellä noin 130 dollarilla eli markkinoiden odotus tulevasta liikevaihdon kasvusta on noin 6,9% (mikäli markkinoiden tuottovaatimus on 10%). Arvostus vaikuttaa melko kohtuulliselta ja olenkin hankkinut Praxairia pienen määrän salkkuuni. Mikäli arvostus laskee esimerkiksi markkinahäiriön vuoksi niin aion lisäillä osaketta. Uskoakseni Praxair sopii hyvin pitkäaikaiseksi sijoitukseksi vakautensa ja ennustettavuutensa ansiosta.

First Internet Bancorp: kasvua ja kannattavuutta näkyvissä?

Kun viimeksi kirjoitin yhtiöstä, arvelin että paremmat ajat saattavat olla vielä edessä. Samaan tulokseen on päätynyt Seeking Alphan artikkeli First Internet Bancorp: Record Revenue And Net Income Are In Sight. En nyt lähde juttua kokonaan kääntämään, mutta nähdäkseni pääkohdat ovat seuraavat: yhtiön johto lupailee varallisuuden (assets) kasvavan pitkällä aikavälillä 25-30% ja lisäksi lyhyellä aikavälillä kulu/tuotto-suhteen (ymmärtääkseni efficiency ratio suomennetaan näin) laskevan 60% tienoille vuoden lopulla tai alkuvuodesta 2015. Alkuvuonna 2014 kulu/tuotto-suhde on vaihdellut 70 ja 80% välillä.

Mikäli lupaukset toteutuvat, tulee loppuvuoden tulos olemaan selvästi alkuvuotta parempi. EPS:ksi artikkeli ennustaa 1,10 $ kuluvalle vuodelle, kun esimerkiksi 4-tradersin ennuste on 0,77 $. Artikkelissa käydään läpi myös sitä, miksi ennusteet eroavat toisistaan. Syyksi esitetään etteivät analyytikot ota huomioon INBK:n aiempaa parempaa lainaprofiilia, eivätkä usko johdon lupauksiin kulu/tuotto-suhteen paranemisesta. INBK:n johto on ilmeisesti aiemmin ollut lupauksissaan suhteellisen konservatiivinen ja tämä puhuisi sen puolesta, että tavoitteet on mahdollista täyttää.

Jos INBK pystyy täyttämään luvatut tavoitteet, tullee oman pääoman tuotto nousemaan noin 8% tietämiin. Yhtiöllä on ilmeisesti jo kasvuun vaadittavat investoinnit tehtynä, joten kulu/tuotto-suhteen voisi tämän perusteella odottaa pysyvän aiemmalla tasolla (tai jopa hieman laskevan) kasvun myötä. Artikkeli ennustaa oman pääoman tuoton saattavan nousta jopa yli kymmenen parin seuraavan vuoden aikana. INBK:n osakkeen hinta on tällä hetkellä 16,68 $ ja p/b on vain 0,7. Mikäli yhtiö yltää lähiaikoina edes 8% oman pääoman tuottoon, tarjoaa yhtiö yli 10% vuosituoton sijoittajalle (ainakin lyhyellä aikavälillä, pidemmällä ROE:n täytyisi nousta yli kymmeneen, mikä lienee aivan realistinen skenaario). First Internet Bancorpin sisäpiiri tuntuu yritykseensä uskovan, sillä ostot ovat jatkuneet.

Salkkuni uusi teollisuusyhtiö: Munksjö

Kuten jo aiemmassa blogimerkinnässäni kerroin, olen löytänyt uuden salkuuni sopivan teollisuusyhtiön. Alunperin etsiskelin kylläkin small cap-kategoriaan kuuluvaa yritystä, mutta mid capin menettelee. Etenkin kun Munksjö tuntuu täyttävän yhden small capin "eduista": sitä ei seuraa kovinkaan moni analyytikko. Muina vaihtoehtoina minulla olivat ainakin Exel Composites ja Okmetic, mutta ensinmainittua omistan jonkin verran jo Phoebus-rahaston kautta ja jälkimmäisen suhteen täytyy myöntää etten oikein ymmärrä liiketoimintaympäristöä. Ennen Munksjötä salkussani on teollisuusyhtiöistä Yaran ja Praxairin osakkeita.

Törmäsin Munksjöhön Kauppalehden keskustelupalstan perusteella. Aluksi en ollut kovinkaan kiinnostunut paperiteollisuudessa toimivasta yhtiöstä, vaikka olenkin sivusilmällä jonkin verran seuraillut UPM:ää ja Huhtamäkeä. Mikä sitten muutti mieleni?

Ensinnäkin Munksjö kertoo toimivansa markkinoilla, jotka eivät ole yhtä syklisiä kuin perinteinen metsäteollisuus. Yhtiö valmistaa erikoispapereita ja alan pitkän ajan kasvunäkymien lupaillaan olevan hyviä. Yhtiö toimii neljässä eri segmentissä ja näistä lähes kaikkien ennustetaan kasvavan pitkällä aikavälillä noin 3-4% vuodessa.

 Munksjö syntyi ruotsalaisen Munksjö AB:n ja suomalaisen Ahlstrom Oyj:n Label and Processing -liiketoiminta-alueen yhdistyessä viime vuoden lopulla. Yhtiön liikevaihto tullee olemaan noin 1200 miljoonaa euroa ja yhdistymisestä ennustetaan syntyvän merkittäviä säästöjä, joista osa onkin jo toteutunut. Yhtiö tavoittelee 12% EBITDA-tasoa yli suhdannesyklin, mikä voi nykytilanteeseen verrattuna (8,9%) tuntua haastavalta, mutta toisaalta samalla toimialalla operoivat yritykset ovat tähän pystyneet.

Yhtiö aikoo jakaa osinkona 1/3 nettorahavirrastaan investointien jälkeen. Jos EBITDA-tavoitteeseen päästään, niin laskelmieni mukaan osinkotuotto olisi 400 miljoonan markkina-arvolla 6,25% (nyt osakkeen kurssi on hieman laskenut ostohetkestäni eli tällä hetkellä osinkotuotto olisi vieläkin suurempi) .

4-Tradersin ennusteen mukaan P/E kuluvan vuoden tulokselle on 16,7. EPS-ennuste on 44 senttiä ja osinkoa ennustetaan jaettavaksi 19 senttiä, joka vastaa 2,65% osinkotuottoa.  Ensi vuodelle EPS-ennuste on 83 senttiä ja P/E nykyhinnalle olisi tällöin 8,8. Osinko ennustetaan maksettavan 33 senttiä ja osinkotuotoksi muodostuisi 4,57%. Ennusteessa EBITDA-taso olisi kuluvana vuonna noin 9% ja ensi vuonna 10%. Uskoin tämän olevan ainakin hyvin realistinen skenaario.

Munksjöllä on toimintaa useassa maassa, muttei Suomessa. Yhtiö on kuitenkin listattu Helsinkiin, joten verotuksen kannalta tilanne on minulle suotuisampi kuin jos yhtiö olisi esim. listattu Tukholmaan (jonne rinnakkaislistaus on ilmeisesti suunnitteilla). Näin ollen yhtiö tarjoaa minulle maantieteellistä hajatusta ilman, että joudun maksamaan osingosta ulkomaan osinkoveroa.

Yhteenvetona voisi todeta, että Munksjö tarjoaa salkkuuni hajautusta monellakin tavalla. Olen viime aikoina etsiskellyt suhteellisen hyviä osingonmaksajia (edes kohtuullisilla tulevaisuudennäkymillä) kompemsoimaan kasvuyhtiöiden matalaa osinkotuottoa. Osinkoyhtiön täytyy kuitenkin olla listattuna Helsinkiin (tai olla kaikken mieluiten kokonaan listaamaton). Muutoin verotus vie koko hommasta hyödyn (ellei sitten osinkovirta ole todella vuolas). Lisäksi Munksjö toimii erittäin kansainvälisesti ja tehtaita löytyy ympäri maailmaa. Mielestäni Munksjö tarjoaa suhteellisen pienellä riskillä todennäköisesti mukavaa osinkotuottoa sekä myös mahdollisuuden erittäin hyvään tuottoon, mikäli yhtiö yltää tavoitteisiinsa.

Doro: uhka vai mahdollisuus

Kun viimeksi kirjoitin Dorosta näin yhtiön tilanteen melko synkkänä kannaltani. Jälkikäteen ajatellen hyppäsin kyytiin aivan väärään aikaan. Tästä huolimatta en ole myynyt osakkeitani. Tämä johtuu siitä, että näen Dorossa edelleen mahdollisuuksia ja uskon ettei osakkeen nykyinen hinta täysin kuvaa yhtiön mahdollista tulevaa potentiaalia.

Kuten aiemmin kirjoitin, putosi Doron liikevoitto (EBIT) melko rajusti kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä (4,7 milj kruunua vs. 7,7 milj kruunua). Syyksi tähän esitettiin panostuksia älypuhelimiin. On kuitenkin syytä huomioda, että EBITDA itse asiassa hieman nousi vuotta aiemmasta ollen 16 miljoonaa kruunua (Q1 2013 14,2 miljoonaa kruunua). EBITDA% pysyi myös vuotta edeltävällä tasolla ollen 6,9%. Q2:lla EBITDA oli täysin sama kuin vuotta aiemmin, 25,3 miljoonaa kruunua (9,1%). EBIT laski edelleen vuoden takaisesta, mutta ei enää niin paljoa kuin ensimmäisellä neljänneksellä (14,7 milj kruunua vs 17,5 milj kruunua). Liikevoittomarginaali oli 5,3% (Q2 2013 6,4%).

4-Traders kertoo Dorolle ennustettavan täksi vuodeksi hieman alle 6% liikevoittomarginaalia. Tällöin EPS olisi noin 2,21 kruunua. Tämän päivän kursilla 28,70 kruunua P/E olisi noin 13. Jos yhtiön älypuhelinstategia toimii, niin tällöin lähemmäs kymmenenkään prosentin liikevoittomarginaalin ei pitäisi olla täysi mahdottomuus. Tällöin EPS voisi olla jo yli 5 kruunua ja osinkotuotto 2,6 kruunua. Tällöin osinko% keskiostohinnalleni (45,90 kruunua) olisi 5,6% ja P/E noin 8,8. Nykykurssilla vastaavat luvut olisivat 9% ja 5,5. Kuten aiemmassa merkinnässäni kirjoitin, on sisäpiiri tehnyt kesällä lisäostoksia nykyistä kalliimmalla, joten jos haluaa uskoa yhtiön menestykseen älypuhelimissa, niin nyt saattaisi olla hyvä tankkauspaikka.

7.11. julkaistava Q3 tulee olemaan mielenkiintoinen. Loppuvuosi on yleensä ollut Dorolle tärkeä ja jos kasvu jatkuu ja liikevoittoprosentti pysyy vakaana, saattaa se olla merkki älypuhelinstrategian toimivuudesta. Kurssi on valunut viime aikoina itselleni käsittämättömistä syistä jälleen alle 30 kruunun, vaikka Q2 osoitti mielestäni tulosparannuksen olevan täysin mahdollinen.

Evli Emerging Frontier

Aiemmin mainitsin harkitsevani Evlin Emerging Frontier-rahastoon sijoittamista. Nyt olen tehnyt ensimmäiset hankintani pienellä summalla. Tarkoituksena on tehdä hankinnat (jälleen kerran) Nordnetin kautta ajallisesti hajauttaen. Säästä rahastoihin ilman osto- ja myyntikuluja

Miksi sitten olen päätynyt rahastoon, jolla ei ole vertailuindeksiä ja jonka kulut ovat 1,90% hoitopalkkio sekä tähän päälle vielä "päivittäin määräytyvä tuottosidonnainen palkkio: 20 % vertailuarvona käytettävän 8 % vuotuisen tuoton ylittävästä tuotosta High Water Mark –periaatteella"? Sivumennen sanoen tuottosidonnaisen palkkion olisi mielestäni voinut kyllä asettaa vasta 10% ylituotosta.

Evli markkinoi rahastoaan seuravasti: Rahasto "sijoittaa varansa kehittyvillä markkinoilla ja kehittyvien markkinoiden reunamarkkinoilla toimivien yhtiöiden osakkeisiin ja osakesidonnaisiin arvopapereihin." "Rahaston sijoitusstrategia on aktiivinen ja se perustuu yritysvalintaan. Sijoitukset kohdistuvat kuluttajakeskeisiin yhtiöihin, joilla on kasvava kassavirta ja jotka ovat edullisesti hinnoiteltuja."Tässä näkisin jokin verran etuja aktiivisesta salkunhoidosta, sillä kuten aiemmissa merkinnöissäni olen esiin tuonut, on pankkisektori usein kehittyvillä markkinoilla yliedustettuna. Tosin ainakin Kiinaan sijoittavissa ETF:ssä on valittavana myös sellaisia, jotka eivät sisällä kyseistä sektoria olleenkaan. Tarkastellaanpa seuraavaksi mitä Evlin rahasto sisältää.

Morningstar kertoo rahaston P/E-luvun olevan 4,33. p/b on 0,93 ja Osinko-tuotto-tekijä 4,44 eli korkeampi kuin P/E. Edulliselta siis vaikuttaa. Syynä tähän lienee ainakin sijoitusten maantieteellinen jakauma sekä niiden markkina-arvon kokoluokka. Rahaston suurimmat sijoitukset sijaitsevat Malesiassa (n. 15%), Pakistanissa (n. 13%), Turkissa (n. 12%), Indonesiassa ja Filippiineillä (molemmat n. 9%), Thaimaassa (n. 8%) ja Keniassa (n. 7%). Ainakin Pakistanin ja Turkin kohdalla pitäisin poliittista riskiä vähintäänkin kohtalaisena.

Evlin Emerging Frontier-rahasto on kooltaan 19 miljoonaa euroa (aiemmin väitin virheellisti kooksi 144 miljoonaa euroa). Esimerkiksi PYN Elite on selvästi suurempi ja Skagenin Kon-Tiki on kooltaan huomattavan paljon suurempi. Pieni koko mahdollistaa sijoitukset pieniin yhtiöihin. Suuriin yrityksiin ei rahasto ole sijoittanut lainkaan. Vertailun vuoksi esimerkiksi PYN Eliten sijoitusten koko on vain hieman suurempi, kun taas Kon-Tikin sijoitukset suuntautuvat jo selvästi suurempiin firmoihin. Myös Seligsonin Kehittyvät markkinat sijoittaa selvästi suurempiin yrityksiin. Evli Emerging Frontierin sijoituksista peräti 65% on tehty yrityksiin, joiden kokooksi Morningstar ilmoittaa mikro. Keskisuurin on sijoitettu 18% ja pieniin lähes 17%. Hajautushyöty esimerkiksi Seligsoniin Kehittyviin verrattuna on selvä, sillä rahastot sijoittavat täysin eri kohteisiin.

Sektoreiden välillä painokset ovat seuraavat: teknologia n. 23%, teollisuus 19%, kiinteistöala n. 14%, julkishyödykkeet ja syklinen kulutus molemmat noin 11% ja ei-syklinen kulutus noin 7%. Rahoituksen osuus on noin 6% ja perusmateriaalien noin 5%. Viestinnän osuus on vain 2%.

Mikä voisi enää mennä pieleen? Paljonkin. Rahasto on ollut toiminnassa vasta vuoden, joten mitään riittävän pitkää luotettavaa historiallista tietoa sen suoritumisesta ei ole olemassa (voi tietysti kysyä onko sitä milloinkaan). Lisäksi rahastolla ei ilmeisesti ole yhtä hoitajaa vaan hoitajaksi on merkattu "Evli-rahastoyhtiö". Mieluummin ottaisin yhden asialleen omistautuneen rahastonhoitajan, jonka aiempaa suoriutumista voisin tarkastella ja toivon mukaan tutustua myös hänen sijoitusfilosofiaansa. Lisäksi riskinä on se, että jos rahasto suoriutuu vaikkapa seuraavat 3 vuotta heikosti, niin sijoittajat saattavat kyllästyä ja koko rahasto saatetaan lakkauttaa. Myös kulut ovat kohtuullisen korkeat, mutta tässä tapauksessa olen ne valmis maksamaan, sillä uskon saavani oikeasti lisäarvoa. Toivon tietysti ettei rahaston kaupankäyntiaktiivisuus ole hirveän korkea. Kaikesta huolimatta riski-tuottosuhde vaikuttaa minusta houkuttelevalta ja aion lisäillä omistustani pikku hiljaa lähitulevaisuudessa.

Seligson Kehittyvät markkinat

Kyseessä on Seligsonin passiivinen "rahastojen rahasto, joka sijoittaa kehittyville markkinoille sijoittavien sijoitusrahastojen osuuksiin". Nämä rahastot ovat käsittääkseni DFA Emerging Markets Value, DFA Emerging Markets Targeted Value, DFA Emerging Markets Core, Vanguard Emerging Markets Stock Index Fund, Vanguard FTSE Emerging Markets ETF ja iShares MSCI Emerging Markets ETF.

"Kohderahastojen kautta rahaston sijoitusten hajautus on erittäin laaja" toteaa Seligson ja eipä minulla ole vastaan väittämistä. Merkintöjä ja lunastuksia otetaan vastaan vain kerran viikossa, mutta koska olen tämänkin ajatellut pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi, ei asialla ole (minulle) suurta merkitystä. Merkintäpalkkiota ei ole ja lunastuspalkkio on 1,0 %, jos sijoitusaika alle 180 päivää ja 0,5 %, jos sijoitusaika alle 360 päivää, mutta vähintään 180 päivää. Yli vuoden (tai tarkkaan ottaen yli 359 päivän) sijoituksista ei lunastuspalkkiota peritä. Hallinnointipalkkioksi ilmoitetaan 0,35% + kohderahastojen hallinnointipalkkiot. Juokseviksi kuluiksi Seligson ilmoittaa A-osuuksille 0,94%.

Ennen finanssikriisiä kehittyvien markkinoiden arvostuskertoimet olivat monen mielestä (ainakin jälkikäteen arvioiden) liiankin korkeita. Alas tultiin kuitenkin vauhdilla ja kehittyneiden markkinoiden kurssinousu tuntuu vasta nyt olevan tarttumassa myös kehittyviin. Siitä huolimatta arvostukset eivät ole päätä huimaavia. Morningstar tietää kertoa Seligsonin Kehittyvät markkinat-rahaston P/E-luvuksi 11,02 ja p/b-luvuksi 1,16. Suurin osa sijoituksista (36,5%) on kehittyvässä Aasiassa, mutta myös kehittyneen Aasian (28,6%) ja Latinalaisen Amerikan (17,4%) osuudet ovat merkittävät. Rahoitus on jälleen kerran isolla osuudella mukana (lähes 28%). Energia, teknologia ja perusmateriaalit ovat myös noin 10% osuuksilla mukana. Ei-syklisen kulutuksen osuus on vain 6,3% ja sen suhde saisi mieluusti olla hieman suurempikin.

Esimerkiksi Seligsonin varanhoitorahasto Pharos on jo jonkin aikaa ylipainottanut kehittyviä markkinoita sijoituksissaan. Vaikka Seligsonin Kehittyvät markkinat ei ole aloituspäivästään vielä edes plussalla, uskon että pidemmällä aikavälillä kehittyvien riski-tuottosuhde on vielä melko huokutteleva. Vaikka rahaston tuottoluvut ovat tällä hetkellä aika tylyn oloista luetttavaa, niin jos verrataan tuottoa vaikkapa Skagenin kehuttuun Kon-Tikiin on hyvä huomata ettei vuoden 2010 lopulla (jolloin Seligsonin rahasto aloitti toimintansa) sijoituksensa tehnyt ole yhtä hurjasti voitolla kuin rahaston alusta saakka mukana ollut. Seligsonin rahasto on tosin hävinnyt indeksilleenkin, mutta nyt syyskuun alussa tehdyt muutokset todennäköisesti saavat aikaan sen, että rahasto seuraa indeksiään aiempaa paremmin. Lisäksi alkuvuodesta rahastoon sijoittanut on päässyt hankkimaan osuuksiaan selvästi indeksiä edullisempaan hintaan.

db x-trackers MSCI China Index UCITS ETF

Jälleen kerran siteeraan alkuun ulkoasianministeriötä: "Kiinan 18. puoluekokous vahvisti vuonna 2012 tavoitteekseen kaksinkertaistaa maan bruttokansantuotteen ja nostaa Kiina keskivauraiden maiden joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää maan vuotuisen talouskasvun ylläpitämistä 6 - 8 prosentissa." Aiemmin maan talous on kasvanut kaksinumeroisillakin luvuilla, mutta niihin tuskin enää jatkossa päästään. "Kiinan tavoite on lisätä kulutusta ja innovointikykyään ja vähentää talouskasvun riippuvuutta investoinneista ja viennistä. Tässä palvelusektorin kehittämisellä on keskeinen asema. Kaupungistumisesta haetaan vetoapua talouskasvulle. Kiina panostaa korkean teknologian ja innovaatioilmapiirin edistämiseen." 

Kiinan sijoittavan kannattaa huomioda, että yrityksiä on listattu sekä Manner-Kiinan, että Hong Kongin markkinoille. Ensinmainitut ovat aiemmin olleet ulkomaisten sijoittajien ulottumattomissa, mutta viime aikoina niihinkin on voinut tehdä sijoituksia. Nordnetin kuukausisäästöohjelmassa mukana oleva db x-trackers MSCI China Index UCITS ETF sijoittaa kuitenkin käsittääkseni nimenomaan Hong Kongissa listattuihin yhtiöihin. Lisäksi rahoitus on indeksissä mukana melko suurella, 31,28% painolla. Esimerkiksi ei-syklinen kulutus on mukana vain 4,19% painolla. P/E-luku rahastolla on 9,59 ja p/b 1,28.

Kaiken kaikkiaan db-trackersin China Index UCITS-ETF:n liittyy tiettyjä huonoja puolia, mutta olen sen valinnut sijoituskohteeksi johtuen lähinnä juuri siitä, että Nordnetin kautta on pienellä kuukausisummalla saada aikaa hyvä ajallinen hajautus ja että vaikka ETF:n kurssi onkin viime aikoina hieman noussut, ovat arvostuskertoimet edelleen melko edullisia. Osuus salkustani on vain hieman alle prosentin, mutta aion kasvattaa sen osuutta ainakin hieman yli prosenttiin jatkossa.

db x-trackers MSCI Indonesia Index UCITS ETF

Aloitetaan jälleen ulkoasianministeriön raportin referoinnilla. 90-luvun alussa Indonesian talous kasvoi nopeasti, mutta 97-98 talouskriisi iski kovaa ja toipuminen on ollut hidasta. "Viime vuosina on toteutettu muutamia vaikeitakin, mutta välttämättömiä talouspoliittisia uudistuksia, näistä esimerkkinä polttoainetukiaisten asteittaiset leikkaukset." Indonesian ongelmana ovat (melko tyypillisiltä kolmannen maailman haasteilta kuulostavat) korruptio, byrokratia ja heikko infrastruktuuri. Näiden vuoksi investointien houkutteleminen on ollut vaikeaa, mutta hallitus on ryhtynyt toimiin, jotka tosin ovat toistaiseksi olleet hitaita.

Toisaalta "Indonesia tarjoaa suuret sisämarkkinat, suuren työvoimareservin ja suuret luonnonvarat". "Indonesian makrotalous ja valtiontalous ovat pysyneet vakaina ja kasvunäkymät ovat myönteisiä tuleville vuosille. Kasvu perustuu pääasiassa suureen kotimaiseen kysyntään ja raaka-aineviennistä saataviin tuloihin." Talouskasvun hedelmät eivät kuitenkaan Indonesiassakaan jakaannut tasaisesti. BKT:n vuosikasvu on viime aikoina ollut noin 6% luokkaa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 5%. Kotimarkkinat ovat vahvat ja vuonna 2012 kotimarkkinat kattoivat 60% BKT:sta.

Indonesian talous ajautui vaikeuksiin vuosina 2012-2013. Syynä tähän oli FIMin Indonesia-katsauksen mukaan raaka-aineiden hintojen putoaminen Kiinan kysynnän vähenemisen myötä. Viime aikoina ongelmana on ollut korkea inflaatio (7,75% helmikuussa), mutta tämän vuoden loppuun mennessä inflaation ennustetaan laskevan hieman päälle viiteen prosenttiin. Maan keskuspankin tavoite on 3,5-5,5%. Maan hallitus haluaa myös nostaa vientituotteiden jalostusastetta ja on asettanut vientikieltoja nikkelille ja bauksiitille.

Maan osakemarkkinoita FIM pitää korkealle arvostettuna, maalikuussa P/E oli 15,3 ja p/b 3,5 vuoden 2014 ennusteille. db x-trackers MSCI Indonesia Index UCITS ETF on tällä hetkellä arvostettu P/E-luvulla 15,65. p/b on 2,96. ETF:ssä rahoituspalveluiden osuus on peräti 32%. FIM kuitenkin näkee etteivät Indonesian pankit ole erityisen  herkkiä suhdannenvaihteluille, sillä ne ovat erikoistuneet mikrolainoihin. Myös kasvupotentiaalia pitäisi olla, sillä vain 17% väestöstä on ottanut pankkilainaa ja vain kolmanneksella on pankkiyhteydet. Syklinen kulutus on ETF:ssä mukana 17% painolla ja seuraavaksi suurimmat ovat ei-syklinen kulutus ja viestintä noin 12% osuuksilla. Hallinnointipalkkio db:n Indonesia ETF:ssä on 0,45%.

Indonesia vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä mielenkiintoiselta sijoituskohteelta osittain juuri suurien sisämarkkinoiden vuoksi. Mistään alennushintaisesta markkinasta ei voida puhua, mutta arvostus ei toisaalta mitenkään aivan järjettömältä vaikuta. Olen ajatellut sijoittaa Indonesiaan pienellä summalla tasaisesti kuukausittain Nordnetin kautta. ETF:n osuus salkustani on tällä hetkellä vain 1,2%, mutta tulevaisuudessa tulen todennäköisesti hieman kasvattamaan sitä.

db x-trackers FTSE Vietnam UCITS ETF

Miksi sijoittaa Vietnamiin? Ulkoasianministeriö tietää kertoa maasta seuraavaa: "Vietnamin sosialistinen tasavalta on yksipuoluevaltio, jota hallitsee Vietnamin kommunistinen puolue. Tilanteeseen ei ole odotettavissa muutoksia lähivuosina" "Viime vuosikymmeninä maan talouskasvu on ollut nopeaa, ja kansalaisten elintaso on kohonnut ripeästi. Talouskasvun ja tuottavuuden ylläpito vaativat kuitenkin uudistuksia. Näiden uudistusten toteuttaminen sekä talouskasvun ja työllisyyden turvaaminen mahdollistavat sen, ettei puolueen valta-asemaa yleensä kyseenalaisteta merkittävästi. Taloudellisen kasvun ja talouden vakauden lisäksi Vietnamin johto on johdonmukaisesti korostanut talouden avaamista ulkomaailmaan sekä hyvän hallinnon kehittämistä ja korruption kitkemistä." Ei kuulosta aivan hirveän pahalta. Tosin ainakin korruptio on edelleenkin vakava ongelma. Köyhyyttä on saatu vähennettyä huomattavasti, mutta tuloerot ovat kasvaneet.

Taloudesta ulkoasianministeriä kertoo seuraavaa: " Vietnamin talouden kasvuvauhti on ollut 2000-luvulla Kiinan ohella Aasian nopeinta, noin 6–8 prosenttia vuodessa. Globaalin finanssikriisin jälkeen kasvutahti on ollut noin viiden prosentin luokkaa." "Vietnam on vuoden 2011 jälkeen onnistunut ratkomaan monia taloudellisia haasteitaan, kuten vakauttamaan makrotalouttaan, laskemaan inflaation 6-7 prosenttiin, kasvattamaan valuuttavarantoaan ja toteuttamaan ylijäämäistä kauppaa. Pankkisektorin tilanne, julkisten investointien ja valtionyritysten tehottomuus sekä tuottavuuden lasku luovat haasteita kasvuympäristön säilyttämiselle. Uudistukset kasvun säilyttämiseksi ovat välttämättömiä."

Vietnam vaikuttaa houkuttelevalta kohteelta ja samaan arvioon on päätynyt myös FIM. Perusteena ovat mm. nuori väestö (70% alle 40-vuotiaita) ja se, että maa näyttäisi olevan toipumassa vuoden 2012 kiinteistömarkkinoiden romahduksesta. Talouskasvu näyttäisi jatkuvan ja maahan on hakeutunut myös ulkomaista pääomaa.

Olen käynyt Vietnamissa reppumatkalla vuonna 2010 ja silloin en havainnut Ho Chi Minhissä yhtään McDonaldsia tai Starbucksia, mutta nyt niitä ilmeisesti löytyy. Kauppakeskuksia oli ja yhdessä kävinkin. Mieleen jäi se, että koko valtava kauppa oli ilmeisesti tupakointialuetta ja liukuporteiden päissä oli tuhkakupit. Tavaraa oli paljon, mutta hintataso oli muistaakseni aika korkea. Muutoin minulle jäi Vietnamista kuva melko hyvin järjestäytyneenä yhteiskuntana ja maassa matkustaminen oli helppoa. Yllättäen Facebookiinkin pääsi pienemissä paikoissa (Ho Chi Minhissä ei muistaakseni onnistunut). Vietnamilaiset tuntuivat thaikkuihin ja khmeereihin verrattuna yllättävänkin täsmällisiltä. Jos kyyti oli sovittu saapuvaksi kuudelta, se yleensä saapui myös silloin. Valuuttaa oli olettavasti devalvoitu useampaan otteeseen, koska minäkin olin hetken multimiljonääri.

Vietnam on kuitenkin kaikeasta huolimatta melko säännelty yhteiskunta ja valtio kontrolloi esimerkiksi ulkomaalaisten omistuksia pörssiyhtiöissä. FIM kertoo Vietnamin MSCI indeksin arvostuksen olevan noin 11.9 vuoden 2015 ennustetulla P/E-luvulla. Potentiaalia nähdään erityisesti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Helpoiten Vietnamiin pääsee sijoittamaan valitsemalla kahdesta tarjolla olevasta ETF:sta itselleen paremmin sopivan (tai miksei tietysti vaikka molemmat). Market Vectors Vietnam ETF on pärjännyt indeksilleen varsin hyvin ja se sisältää osakkeita, joiden P/E on 10,63 ja p/b 1,65. Vuotuinen hallinnointipalkkio on 0,5%. On kuitenkin syytä huomioida, että kaikki Market Vectors Vietnam ETF:n sisältyvät yhtiöt eivät ole listattuna Vietnamiin vaan mukana on ainakin myös Thaimaaseen listattuja yhtiötä.

Kilpailija db x-trackers FTSE Vietnam UCITS ETF ei ole pärjännyt indeksilleen yhtä hyvin. Se pyrkii ymmärtääkseni mallintamaan indeksiä niissä rajoissa, jotka Vietmanin laki sallii ulkomaalaisomistukselle. P/E on 12,59 ja p/b 1,43. Hallinnointipalkkio on 0,65%. Market Vectoriin verrattuna perusmateriaalit ja kiinteistöala ovat isommalla painolla mukana kun taas rahoituksen paino on hieman pienempi. Kulutustuotteiden osuus on suurinpiirtein samaa 12-15% luokkaa. Teknologiaa ei kummassakaan ole mukana lainkaan. Energia ja teollisuus ovat Market Vectorsissa suuremmalla painolla mukana.

Myös PYN Eliteen sijoittamalla pääsee mukaan Vietnamin osakemarkkinoille. Rahaston ylivoimaisesti suurin (Rexlot, 18,44%) sijoitus on kuitenkin listattu Kiinaan. Olen aikaisemmin harkinnut Eliteä, mutta korkea minimisijoitus en ainakaan vielä ole sijoitussuunnitelmaani mahtunut. Jos en nyt väärin muista niin aiemmin minimisijoitus oli 5000 €, mutta nyt se on jo 10 000, joka kyllä rajaa rahaston tällä hetkellä allokaatiosyistä salkkuni ulkopuolelle.

Olen päätynyt sijoittamaan db x-trackers Vietnamiin, koska se kuuluu Nordnetin kuluttomaan ETF-kuukausisäästövalikoimaan. Osuus salkusta on vain 1,5%, mutta saatan ehkä kasvattaa osuutta jatkossa kolmeenkin prosenttiin.

Sijoitussuunnitelma

Lähes poikkeuksessa aloittelevaa sijoittajaa neuvotaan tekemään sijoitussuunnitelma ja pysymään siinä. Neuvo on varmasti järkevä, mutta ongelma on siinä etten ainakaan minä osannut aluksi (enkä tiedä osaanko vieläkään) tehdä kovinkaan hyvää suunnitelmaa. Tietoa karttuu jatkuvasti lisää ja käsitys omasta riskinottohalukkuudesta saattaa muuttua. Tietyssä mielessä sijoitussuunnitelmani on pysynyt kuitenkin samana. Olen päätynyt pitämään tietyn summan nopeasti käteiseksi muutettavissa sijoituksissa, joiden arvo ei kovinkaan paljoa vaihtele. Käytännössä tämä tarkoittaa tällä hetkellä pankkitiliä sekä lyhyen koron rahastoa (josta toisaalta ei mitään kovin suurta tuottoa ole saatavissa). Lisäksi minulla menee Nordnetissa joka kuukausi pieni summa kehittyvien markkinoiden korko-ETF:ään, josta ehkä myöhemmin hieman lisää. Sijoita ETF:iin ilman välityspalkkioita

Loput sijoittevat rahat päätyvät vähän tilanteen mukaan joko suoriin osakesijoituksiin, osakerahastoihin (ETF:t, aktiiviset-, passiiviset rahastot) tai etuoikeutettuihin osakkeisiin ja mahdollisesti jatkossa myös korkosijoituksiin. Kriteerinä on siis oikeastaan ainoastaan mahdollisuus 10% vuosituottoon. Lisäksi olen pyrkinyt noudattamaan jonkinlaista löyhää allokaatiota sen suhteen, että suorista osakesijoituksista maksimissaan 40% olisi sijoitettuna Helsingissä listattuihin yrityksiin. Muihin Pohjoismaihin (tällä hetkellä Ruotsi ja Norja, Tanskaa välttelen sen vuoksi etteivät juutit noudata verosopimusta) on tarkoitus sijoittaa noin 25% ja loput 35% sitten Jenkkeihin. Joku voi pitää Suomen osuutta suurena, mutta monilla yrityksillä on liiketoimintaa ympäri maailmaa ja kuten aiemmin olen todennus on verotus yksi suuri tekijä suurelle Suomi-painolleni. Muualta olen pyrkinyt hankkimaan lähinnä yrityksiä, jotka maksavat melko pientä osinkotuottoa joko voimakkaan kasvun tai omien osakkeiden hankinnan vuoksi. Suomesta pyrin omistamaan (osittain hajautusmielessäkin) myös hyvän osinkotuoton yhtiötä.

Myös eri toimialojen suhteen pyrin noudattamaan sellaista hajautusta, että kulutustavarat muodostavat vähintään 20% suorista osakesijoituksista. Terveyssektorin paino saisi olla ainakin noin 15%. Rahoitus on meinannut paisua salkussani turhankin suureksi johtuen ehkä sektorin suhteellisen järkevistä arvostustasoista muihin osakkeisiin verrattuna. Sen osuus on noin 30%, mutta pyrin vähentämään sitä noin 20 prosenttiin sijoittamalla jatkossa muihin sektoreihin. Teknologia edustaa salkustani noin 15% ja teollisuus noin 20%, mutta sen osuutta olen valmis hieman kasvattamaankin. Kuten huomata saattaa, on jako hyvin karkea, mutta uskoisin sen kuitenkin olevan tyhjää parempi.

En ole ajatellut tehdä suoria osakesijoituksia kehittyville markkinoille. Ensinnäkin summani ovat sen verran pieniä, että kustannukset nousisivat helposti liian korkeiksi. Lisäksi yhtiöiden seuraaminen veisi paljon aikaa ja vaatisi myös paljon vaivaa. Olen pohtinut myös aktiivisten ja passiivisten osakerahastojen eroja. En usko markkinoiden olevan missään täysin tehokkaat, mutta erityisesti kehittyvillä markkinoilla uskoisin aktiivisesta salkunhoidosta saattavan olla hyötyä. Olen aiemmin harkinnut PYN Eliteä, mutta korkea minimimerkintä on hillinnyt intoani. Skagen Kon-Tikiä olen myös harkinnut, mutta jostain syystä en ole siihenkään sijoittanut. Huomasin nyt myös Evlin tarjoavan Emerging Frontier-rahastoa, joka ainakin tunnuslukujensa (p/b 1.18 ja P/E 5.61) puolesta näyttää huokuttelevalta. Pidän siitä ettei rahastolla ole mitään varsinaista vertailuindeksiä. Myös rahaston pienehkö koko on plussaa. Se mahdollistaa sijoitukset pieniin yhtiöihin, jotka eivät ole monenkaan analyytikon seurannassa ja siksi kenties niiden hinnanmuodostuskaan ei ole täysin tehokasta. Negatiivisena näkisin korkean hallinnointipalkkion: 1,9%. Lisäksi tulee vielä 20% tuottosidonnainen palkkio 8% vuosituoton ylittävästä osasta.

Tällä hetkellä omistan kehittyville markkinoille sijoittavista aktiivisista osakerahastoista ainoastaan Seligsonin Russian Prosperity-rahastoa. Myös tässä rahastossa kulut ovat melko suuret, mutta indeksiin verrattuna pidän positiivisena rahoituksen ja energian pienempää osuutta. Kaiken kaikkiaan rahaston on tarkoitus kuitenkin edustaa vain hyvin pientä osaa kokonaisvarallisuudestani (tällä hetkellä n. 1,7%). Passiivista rahastoista olen valinnut Seligsonin Kehittyvät markkinat-rahaston. Myös Aasia-rahasto sijoittaa osin kehittyville markkinoille. Lisäksi minulla menee kuukausittain pieni summa DB:n X-tracker Vietnam, -Indonesia ja -China ETF:n (siitä miten olen näihin maihin päätynyt jatkossa ehkä lisää). Kaiken kaikkiaan kehittyvien osuus on noin 10% ja olen siihen toistaiseksi tyytyväinen.

Tarkastelin eilen sijoitusteni tuottoa. Vuoden aikana sijoitusteni arvo on kasvanut 6,3% kun huomioidaan saadut osingot (joista olen vähentänyt maksamani verot), osakkeiden ja rahastojen arvon nousu (teoreettista myyntivoittojen verotusta en ole vähentänyt) sekä myyntitappiot ja -voitot. Indekseihin verrattuna tulos ei ole mitenkään mairitteleva, mutta esimerkiksi Seligsonin Phoebukseen (vuodessa 6,51%) verrattuna tulos on kohtuullinen. Olen tehnyt vuoden aikana jonkin verran lisäostoja, joista osan olen tehnyt vasta osingonmaksun jälkeen, joten ensi vuoden tuotto voisi tämän vuoksi olla parempi. Mutta se jää nähtäväksi. Tulokseen vaikuttaa joka tapauksessa salkkuni suurimman sijoituksen eli Nokian Renkaiden (8,8%) huono viimeaikainen kehitys yhdistettynä siihen, että noin puolet yhtiön osakkeista olen ostanut vasta osingonmaksun jälkeen. Mutta selitykset sikseen. Jos tuotto ei jatkossa parene niin minun on vedettävä siitä tarvittavat johtopäätökset.

Stockmann

Stockmann on asettanut taloudellisiksi tavoitteekseen vuodelle 2016 yli 10% sijoitetun pääoman tuoton ja 7% liikevoittomarginaalin sekä myynnin markkinakehitystä nopeamman kasvun ja 40% omavaraisuusasteen. Kovia vaatimuksia.

Vuonna 2013 sijoiten pääoman tuotto oli 3,4% ja liikevoittomarginaali 2,7%. Liikevaihto laski 3,7%, mutta omavaraisuusaste oli sentään 43,8%. Tänä vuonna yhtiö odottaa liikevaihdon laskevan ja liikevoiton olevan merkittävästi huonompi. Ei hyvältä näytä.

Kaikki eivät ole Stockmannin suhteen kuitenkaan yhtä negatiivisia. Esimerkiksi Anders Oldenburg on kirjoitellut Phoebus-blogissa useampaankin otteeseen Stockmannista (viimeksi 22.8.2014). Hän tuntuu uskovan Stockmannin potentiaaliin pidemmällä aikavälillä. 

Mielestäni yhtiö tuntuu tehneen näin jälkikäteen arvioituna uskomattomilta tuntuvia strategisia virhearviointeja, kuten Lindexin osto vuonna 2007. Muutaman viime vuoden aikana Stockmann on lisäksi säästänyt mielestäni vääristä paikoista. Esimerkiksi myymälöiden vesiautomaatit ovat hävinneet. Sinällään pieni asia, mutta juuri tuollaiset pienet asiat saattavat vaikuttaa elämyksiä hakemaan tulleisiin shoppailijoihin. Myös myyjien määrä tuntuu vähentyneen, mikä heijastuu osaltaa asiakaspalvelun laatuun.

Yleensä pyrin arvioimaan yhtiötä sen liiketoiminnan kautta, mutta Stockmann on mielestäni tällä hetkellä sellaisessa pisteessä, jossa pidän järkevämpänä arvioida kokonaisuutta pala kerrallaan. En väitä olevani mestari tässä, mutta olen yrittänyt hakea arviooni apua eri lähteistä. Katsotaanpa millaisiin lukuihin olen päätynyt:

Stockmannilla on taseessaan kiinteistöomaisuutta, jonka arvo on ilmeisesti kirjattu melko pahasti alakanttiin. Rakennusten arvoksi on kirjattu vain 440 miljoonaa euroa, kun pelkästään Helsingin kiinteistön arvoksi on laskettu jopa 800 miljoonaa euroa. Myös Pietarin kiinteistön arvo on huomattava, jopa 450 M€. Tosin tällä hetkellä siitä kukaan tuskin noin paljoa maksaisi. Vaikka Pietarin kiinteistön myynnistä on ollut paljon puhetta, pitäisin fiksuna sitä ettei sitä pistetä lihoiksi nyt kun ruplan arvo on ennätysalhaalla.

Viime vuonna tavaratalot tekivät liikevoittoa 26 miljoonaa euroa. Tänä vuonna liikevoitto laskee, mutta uskoisin, että paremmalla johtamisella ja muutoinkin toimintaa järkeistämällä suunta saataisiin käännettyä. 

Lindex kasvaa ja on päämarkkinnoillaan kannattava. Vuonna 2013 Lindex teki voittoa 52,9 miljoona euroa. Stockmann maksoi Lindexista noin 12 x liiketuloksen verran vuonna 2007. Jos Lindexin arvon määrittelisi samalla kertoimella, niin arvo olisi 635 M€.

Jos nyt lähtisin arvioimaan osien summaa niin mielestäni hyvin varovaisenkin arvion mukaan kiinteistöjen arvo kattaa Stockmannin velat (810 miljoonaa euroa). Lindexin arvo olisi laskujeni mukaan noin 8,8 € osaketta kohti (arvio saattaa tosin olla hieman yläkanttiin). Tavaratalojen arvoa en osaa oikein luotettavasti arvioida, mutta heitetään nyt vaikka 2,5 € osaketta kohti. Seppälälle en osaa oikein mitään hintaa asettaa, mutta tuskin sekään nyt negatiivinen olisi. 

Uskoisin, että Stockmannin johto on pakotettu jonkinlaisiin toimenpiteisiin. Siitä millaisia ne ovat minulla ei ole kovin tarkkaa käsitystä, mutta uskoisin Seppälän olevan ainakin toimenpiteiden kohteena. Pidän sitä brändinsä puolesta melko toivottomana ja en ymmärrä mitä järkeä on pitää valtavaa Seppälä Outlet-myymälää Helsingin keskustassa. Toivottavasti jostain ilmaantuu jonkinlainen muotimaailman-Microsoft ostamaan Seppälän pois Stockmannilta. 

 En kuitenkaan jaksa uskoa, että kaikki kauppa siirtyy nettiin. Ihmiset tulevat varmasti jatkossakin nauttimaan ostoselämyksestä laadukkaassa tavaratalossa. Mielestäni Stockmann voisi myös ottaa mallia niinkin yllättävästä kohteesta kuin Levykauppa Äxästä siinä, miten nettikauppaa voisi hyödyntää kivijalkamyymälän tukena.

Stockmannin kurssi oli tänään 9,15 €. Omat ostoni olen tehnyt 19% kalliimmalla. Stockmannin osuus salkustani on 3,3% ja en todennäköisesti tule sitä kasvattamaan. Aion katsoa mihin suuntaan homma lähtee ja harkita seuraavat siirtoni sen mukaan. Olen kuitenkin pääasiassa kiinnostunut tavarataloista, en niinkään muotitaloista, vaikka Lindex kai ihan pätevä onkin.

Marimekko

Kirjoitanpa välillä mietteitäni yhtiöstä, johon en ainakaan toistaiseksi ole sijoittanut. Marimekko on viime aikoina saanut jokseenkin kielteistä julkisuutta plagiointikohujen myötä. Olen kuullut jopa esitettävän, että yhtiön kuuluisin unikkokuosikin olisi pöllitty Andy Warholilta. Väite ei välttämättä ole aivan tuulesta temmattu kun töitä lähtee vertailemaan. Tästä huolimatta Marimekolla on selvästi oma brändinsä ja olen huomannut sen vetoavan osaan ihmisistä. Jonkinlainen markkinarako Marimekolla varmaankin tulee jatkossakin olemaan.

Vaikka Marimekko ei tällä hetkellä ole mikään rahasampo, on yhtiö tehnyt hyvää tulosta viime vuosikymmenellä. Finanssikriisin jälkeen tulos on kuitenkin heikentynyt ja etenkin Suomessa myynti laskenut. Tuotteet on ilmeisesti tehty vielä pitkälti Suomessa, joka ei pidemmän päälle varmaankaan ole kustannustehokasta , mutta siirto halpatyömaihin söisi toisaalta brändiä. Marimekko on yrittänyt  laajentua aggressiivisesti ulkomaille, mutta etenkin USA:ssa on ollut vaikeuksia. Osittain vaikeudet johtunevat vaikeasta kilpailuasemasta, mutta mukana vaikuttaisi olleen myös selkeitä virhearviointeja, kuten lippulaivamyymälän pystyttäminen Beverly Hillsiin. En ole siellä koskaan käynyt, mutta uskoisin ihmisten suosivan hieman erilaista pukeutumista.

Marimekon taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat: konsernin liikevaihdon vuosittainen kasvu yli 10 %, liikevoitto liikevaihdosta 10 %, oman pääoman tuotto yli 15 % ja omavaraisuusaste 60 %. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää vakaata osinkopolitiikkaa ja jakaa osinkoa vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta. Suurin osa tavoitteista on viimeksi täyttynyt vuonna 2008. Silloinkin kasvu jäi tavoitteesta.

Viime aikoina Marimekko vaikuttaakin keskittyneen kasvuun nettotuloksen jäädessä vaatimattomaksi. Yhtiöllä on myymälöitä ainakin Aasiassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa sekä Pohjois-Euroopassa. Valittu strategia vaikuttaa pääosin kuitenkin järkevältä.

Vuonna 2013 Liikevaihto oli 94 milj €, josta ulkomailta tuli 45%. EBITA oli 7.9 milj € (8,4%). Liiketulosta kertyi 0,1 milj € (ilman kertaluontoisia eriä 1.4 milj €). Osinkoa maksettiin 0,25 €. Tänä vuonna vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhtiön luvut ovat hieman viime vuotta paremmat ja yhtiö arvio liikevaihdon kasvavan: "Yleisten markkinanäkymien, yhtiön kasvutavoitteiden ja päätettyjen uudelleenjärjestelyjen perusteella Marimekko-konsernin vuoden 2014 liikevaihdon arvioidaan kasvavan 3 - 8 prosenttia vuodesta 2013. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan olevan 4 - 8 miljoonaa euroa."

Marimekko näkee nettikaupassa myös mahdollisuuden. Yhtiön myymäläverkoston on maailmanlaajuisesti melko pieni (133 myymälää), mutta merkki on kuitenkin tunnettu. Yhtiö uskoo pystyvänsä yhdistämään digitaalisuuden elämykselliseen myymäläkokemukseen, mutta ei avaa tätä sen tarkemmin.

Marimekon osakkeen hinta on tällä hetkellä 9,90 €. Yhtiön nettisivuilta löytyvän analyytikkojen ennusteen mukaan EPS olisi tänä vuonna 0,37 €. Tällöin P/E olisi 26,7 ja osinkotuotto ennustetulla 0,30 €:n osingolla noin 3%. Jos yhtiö joku päivä saavuttaa taloudelliset tavoitteensa, on nykyinen hinta suhteellisen edullinen. 100 miljoonan euron liikevaihdolla 10% liikevoitto olisi 10 miljoonaa euroa. Verojen jälkeen tästä pitäisi jäädä ehkä noin 8 miljoonaa euroa. Osakkeita on ilmeisesti noin 8 miljoonaa, joten EPS olisi tällöin suurinpiirtein 1 e. P/E olisi tällöin noin 10. Tämä skenaario on kuitenkin pelkkää jossittelua, sillä reaali-P/E on jotain aivan muuta. Itse asiassa se on 124. 

Jos Marimekkoa saisi 5 euron osakekohtaiseen hintaan, saattaisin olla kiinnostunut. Nykyisellä hinnalla katson parhaaksi seurata kehitystä sivusta.

Siili Solutions

Olin ajatellut käsitellä tällä kertaa Stockmannia, mutta koska Siili on Nordnetin tarjouksen myötä ajankohtaisempi, käsittelenkin sitä.

En väitä olevani Siilin suhteen varsinainen asiantuntija ja tietoni pohjautuvat suurelta osin Inderesin 34-sivuiseen katsaukseen, joka löytyy Siilin sijoittajasivuilta. En työskentele IT-alalla, eikä minulla ole alasta mitään erityisempää erityisosaamista. 

Siili sen sijaan tarjoaa IT-alan palveluita. Yhtiö pyrkii haastamaan suuremmat firmat ketterällä toimintamallillaan (sana "ketterä" toistuukin yhtiön omissa esityksissä ja Inderesin katsauksessa melko monta kertaa). Yhtiö kertoo asiakkaan maksavan vain yhtiön asiantuntijaresurssin käytöstä, eikä Siili pyri toimittamaan IT-hankkeita suurina projekteina. Palkkamalli poikkeaa myös kilpailijoista. Työntekijät saavat peruspalkkanaan vain minimipalkan, mutta tämän lisäksi heillä on oikeus osuuteen asiakaslaskutuksesta. Tämän pitäisi houkutella kokeneita työntekijöitä, joilla on mahdollisuus alan keskiarvoa parempiin ansioihin. Toisaalta Siilin muut kulut ovat tämän ansiosta kolmasosan alan keskiarvoa matalammat. Yhtiö on teknologiariippumaton, jota pitäisin lähtökohtaisesti hyvänä asiana.

Poikkeava palkkamalli on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Huonona aikana liikevoittoprosentin ei pitäisi Inderesin arvion mukaan laskea juuri alle viiden, mutta toisaalta hyvinä aikoina ylimääräiset massit ohjautuvat konsulttien omiin taskuihin ja viivan alle tuskin jää paljoa yli 10% liikevoittoa. Inderes tosin arvio 12% olevan vielä mahdollinen. Tähän en oikein osaa ottaa kantaa.

Yhtiö kasvaa melko hurjaa vauhtia ja neljän viime vuoden keskimääräinen liikevaihdon kasvu on ollut 30% vuodessa. Osa tästä on tullut orgaanisesti (tänä vuonna ilmeisesti noin 10%), mutta myös yritysostoilla on ollut suuri osuus. Yritysostoja Insiders luonnehtii onnistuneiksi. Viime vuonna tappiota tehneen Codebakersin hankinta siltä vaikuttaakin, etenkin jos sen tuottavuus saadan jo loppuvuonna lähes Siilin muun liiketoiminnan tasolle. Sen sijaan jäin miettimään mahtoiko erittäin hyvää liikevoittoprosenttia (33%) tahkonneen Comvisen hankinta palvella Siilin osakkeenomistajien etua. 

Siili ei ole julkistanut kauppahintaa, mutta Inderes arvio sen olevan mahdollisesti 2 miljoonaa euroa. Tämä on vain 3,3 kertaa Comvisen vuoden 2013 EBITA, mutta toisaalta Siilin palkkamalli aiheuttanee (ymmärtääkseni) sen ettei Comvisen liikevoittoprosentti taida pysyä yhtä korkeana. Jos se olisi vaikkapa 10, niin hinta tulisi jo 11 kertaa EBITA. Tässä kaupassa saattaakin mielestäni käydä niin, ettei rahavirta enää kuljekaan entiseen malliin Comvisen (tai nyt siis Siilin) kassaan vaan aiempaa suurempi osa siitä ohjautuu työntekijän taskuun. Siitä huolimatta hintaa voinee pitää kohtuullisena.

Uusinpa ostoksena Siili hankki Avaus Consultingin, jolla on liiketoimintaa myös Puolassa. Siili onkin ilmeisesti jo pidempään suunnitellut liiketoimintansa laajentamista ulkomaille ja minulle Puola sopii hajautusmielessä. 

Siilin lukuihin tutustuttaessa kannattaa huomioda yhtiön soveltavan kirjanpidossa FAS:n mukaista käytäntöä, jossa liikearvo poistetaan kokonaan tuloksesta viidessä vuodessa. Tämän vuoksi olen tarkastellut liikearvopoistoilla oikaistuja lukuja. Inderes ennustaa kuluvalle vuodelle 1,15 €:n EPS:ää ja 0,55 €:n osinkoa. Tällöin P/E-luku olisi tämän päivän kurssilla (13,45 €) 11,7. Osinkotuotoksi muodostuisi noin 4%. Näitä voitaneen pitää melko kohtuullisina lukuina, etenkin mikäli kasvu on jatkossakin yhtä reipasta. 

Siilin osuus salkustani on tällä hetkellä vain 2,1%, mutta olen ajatellut hiljalleen kasvattaa omistustani, etenkin mikäli liiketoiminta kehittyy tulevaisuudessa suotuisasti. Näkisin Siilin suhteellisen vakaaksi yhtiöksi, joka tarjonnee tulevaisuudessa suhteellisen tasaista osinkovirtaa. Mitään hirvittävää nousupotentiaalia en osakkeelle välttämättä näe johtuen palkkamallista ja siitä ettei yhtiöllä ole valikoimissaan omaa ohjelmistoliiketoimintaa. Näen Siilin toimintamallin mielenkiintoisena ja vaikka se varmaan onkin periaatteessa kopioitavissa, uskoisin Siilin silti pärjäävän kilpailussa ainakin kohtuullisesti. Pienestä koosta on myös se hyöty, että kasvuvaraa on vielä runsaasti.

Nordnetillä First North-listan osakkeita 1 eurolla! Nyt voit sijoittaa Nordnetin kautta First North -listalta poimittuihin kannattavan kasvun yhtiöihin vain 1 €:n välityspalkkiolla (norm. min. 3–9 € / 0,06–0,20 % / toteutunut toimeksianto). Tarjous koskee yli 500 € kauppoja ja on voimassa 8.–26.9.2014

Nordea

Hyppäsin Nordean kelkkaan viime syksynä kun Ruotsin valtio myi omistuksensa Nordeasta. Vanha viisaus siitä, että kannattaa ostaa silloin kun valtio myy on toiminut minun osaltani tähän mennessä suhteellisen hyvin. Olen noin kymmenisen prosenttia voitolla ja lisäksi olen saanut yhdet osingot. Nordean osuus salkustani on tällä hetkellä tasan 6%.

Nordeasta on kirjoitettu melko paljon eri blogeissa. Esimerkiksi Jukka Oksaharjun ajatuksiin Nordeasta voi tutustua mm. näissä kirjoituksissa: Lyhyesti nordean Q2-tuloksesta ja Nordean tulosennakko – vakaata suorituskykyä, voimistuvaa osinkosadetta sekä OMXH:n parhaat yhtiöt osa 2. Tiivistetysti voisi todeta, että Nordeassa on meneillään säästötalkoot kannattavuuden parantamiseksi. Tiukentuneet vakavaraisuusvaatimukset ovat aiemmin pakottaneet Nordean pidättämään suuremman osuuden tuloksestaan, mutta jatkossa osinkoa voidaan jakaa avokätisemmin. Myös korkotason normalisoituminen joskus tulevaisuudessa parantanee oman pääoman tuottoa. Nordea itse arvioi vaikutuksen olevan noin kaksi prosenttiyksikköä. Yhtiön oma tavoite normaalissa korkoympäristössä on 15%. Viimeisimmässä osavuosikatsauksessa yhtiö ilmoitti oman pääoman tuoksi 12%.

Nordea on mielestäni tällä hetkellä hinnoiteltu melko lailla oikein. EKP:n päätös laskea korkoja tarkoittanee, että korkojen nousuun on vielä aikaa. P/E on tällä hetkellä noin 13 ja p/b 1,37. Osinkoa odotetaan kuluvalta vuodelta maksettavan noin 60 senttiä. Nykykurssille tämä tekisi noin 6% osinkotuoton nykyhinnalle ja ostohinnalleni osinkotuotto olisi lähes 6,7%. Vuodelta 2015 odotus on jopa 70 sentin osingosta.

Suurimmat riskit näkisin lähinnä siinä, että eurokriisi saattaa vielä nousta uudelleen otsikoihin. Lisäksi ainakin Tukholmassa tuntuu muhivan muhkea asuntokupla. Vai mitä sanotte tilanteesta, jossa asunnon ostaja ei edes suunnittele lyhentävänsä lainaa vaan maksavansa vaan lainan korkoja ja silti hyötyvänsä arvonnoususta? Lisäksi minun kannaltavani valitettavasti Nordean kotipaikka on Ruotsi ja sen vuoksi verotuksessa noudatetaan edellisessä blogikirjoituksessani kuvaamiani käytäntöjä. Koska minulla on vielä melko runsaasti asuntolainaa, osinkoveroprosentikseni Nordean kohdalla muodostuu 40,5 (ymmärtääkseni 15% ennakkopidätys + 30% 85%:sta osinkoa). Suomalaisen yhtiön osingosta maksaisin veroa vain 25,5%. Jotta minulle jäisi käteen saman verran suomalaisen pörssiyhtiön osingosta kuin Nordean ennustetusta 6% osinkotuotosta (josta minulle jäisi käteen 0,357 €), tulisi yhtiön maksaa vain 0,45 € osinkoa. Esimerkiksi 10 euron osakurssille osinkotuotto olisi 4,5%.

Näin ollen en pääse aivan täysin hyötymään Nordean (tai myöskään esimerkiksi Norjassa toimivan pankin) tulevaisuuden hyvästä osinkotuotosta. Ulkomaille sijoittaessani minun kannattaakin tulevaisuudessa suosia yhtiöitä, jotka investoivat tuloksensa kasvuun tai omien osakkeiden ostoon. Nordean suhteen olen ajatellut, kuinkas muuten kuin, odotella ja kenties myydä osakkeet pois kun korkotaso on normalisoitunut ja yhtiö toivoakseni arvostetaan vähintään 1,5 p/b-luvulla. Lisäksi minun tulisi toki löytää samalla jotain muuta kohtuullisen hintaista ostettavaa. Siihen saakka aion nauttia osingoista ja samalla tuoda rahaa valtiomme kassaan (josta mielestäni kuitenkin rahoitetaan myös erittäin paljon hyviä asioita).

Osinkotulojen verotus

Vaikka kyseessä on periaatteessa yksinkertainen asia, on tästäkin saatu muodostettua yllättävänkin monimutkainen kokonaisuus.

Osinkoverotus muuttui tämän vuoden alussa. Verottajan nettisivuilta löytyy tällainen tieto: "Vuoden 2014 alusta julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa, kun saajana on yksityishenkilö". Lisäksi "osinkoihin rinnastetaan myös osinkoina verotettava varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta." Näin ollen myös pääomanpalautukset asetaan nykyisin verolle. "Pääomatulojen verokanta 30 prosenttia ja 50 000 euroa ylittävältä osin 32 prosenttia." "Ennakonpidätys julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista on 25,5 prosenttia".

Eli jos (ja toistaiseksi kun) saan pääomatuloja alle 50 000 euroa vuodessa, maksan suomalaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden osingosta veroa 25,5%. Eli esimerkiksi Fortumin jakamasta 1,1 eurosta minulle jää käteen noin 82 senttiä.

"Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia." En nyt tässä mene sen syvemmälle osakkeiden matemaattisen arvon laskemiseen, mutta jälleen kerran verottajan sivuilta löytyy asiasta lisätietoa.

Jos siis omaistaisin vaikkapa Ekokemin osakkeita niin viime kevään 2,8 euron osingosta olisin maksanut veroa 25%:sta eli 0,7 eurosta, josta 30% on 21 senttiä. Näin ollen olisin saanut käteeni 2,59 euroa ja veroprosentti olisi ollut 7,5. Melkoinen ero listaamattoman yhtiön eduksi. Isoilla pojilla on toki keinoja kikkailla myös julkisesti noteerattujen yhtiöiden osinkoverotusta pienemmäksi, mutta kaltaisellani piensijoittajalla ei siihen oikein ole käytännön mahdollisuutta.

Jottei osinkoverotus olisi liian yksinkertaista, koskee ulkomaisia pörssiyhtiöitä kuitekin hieman erilaiset säännöt. "Ulkomaisista osingoista -- peritään yleensä ulkomailla lähdevero. Se hyvitetään Suomen verosta." "Jos osinkoa jakava yhtiö on EU-maasta tai sellaista valtiosta, jonka kanssa Suomella on osinkoihin sovellettava verosopimus, osingon verotus määräytyy samoin kuin suomalaisen osingon" Valitettavasti vaan osa EU-maista ei noudata tätä verosopimusta suoraan, vaan perii liikaa veroa. Tällaisia maita ovat käsittääkseni ainakin Tanska ja Ranska. Tällaisessa tilanteessa verottaja neuvoo toimimaan seuraavasti: "Jos tulon lähdevaltio on perinyt tulosta suuremman veron kuin verosopimuksessa on sovittu, liikaa maksamaasi veroa ei hyvitetä Suomen verotuksessa. Sinun on haettava liikaveron palautusta lähdevaltiolta sen valtion lomakkeella. Lomakkeen saat yleensä tulon maksajalta. Jos hakemukseen on liitettävä Suomen veroviranomaisen antama asumistodistus, voit pyytää sen omasta verotoimistostasi."

Asia ei kuitenkaan ole edes näin yksinkertainen. Ongelmana nimittäin on, että vaikka omistaisi osakkeita verosopimusta noudattavien maiden, kuten Ruotsin, Norjan tai USAn pörsseistä (tai yleensäkin ulkomailla pääkonttoriaan pitäviä firmoja, kuten Nordeaa tai TeliaSoneraa) ei siitä huolimatta välttämättä selviä normaalilla osinkoverolla. "Suomen vero ulkomaisten osinkojen pääomatulo-osuudesta on 30 %. Yli 40 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 32 %. Verosopimusten perusteella myös osingon lähdevaltio voi usein verottaa tietyn prosentin (esim. 15 %) mukaan. Verosopimuksen mukainen ulkomaan vero hyvitetään Suomessa siitä verosta, jonka Suomi määrää sinulle samasta tulosta. Ulkomaille maksamaasi veroa ei hyvitetä enempää kuin tulosta menisi Suomessa veroja sen jälkeen, kun olet vähentänyt tulosta kulut ja mahdolliset lainan korot. Joskus esimerkiksi asuntolainan korkovähennys aiheuttaa sen, ettei verotettavaa pääomatuloa jää. Silloin Suomessa ei määrätä veroa, josta ulkomainen vero voitaisiin hyvittää. Tällaisessa tapauksessa saat vähentää ulkomaisen veron tulevina vuosina, 5 seuraavan vuoden aikana." Tuo 5 vuotta ei suurinta osaa asuntovelallisista paljoa lämmitä kun laina-ajat ovat yleensä melko pitkiä.

Verottaja kertoo asuntolainen asuntolainen korkovähennyksestä seuraavaa: "Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa vuodessa. Puolisoilla enimmäismäärä on 2 800 euroa. Enimmäismäärää korotetaan lapsikorotuksella, joka on 400 euroa yhdestä alaikäisestä lapsesta ja yhteensä 800 euroa kahdesta tai useammasta lapsesta." Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos lainaa on paljon ja osinkotuloja vähän tulee osinkoveroprosentiksi 45. Tässä(kin) tapauksessa kannattaa siis suosia kasvuun panostavia ja/tai omia osakkeitaan ostavia firmoja. Tai rahastoja, jotka eivät maksa tuottoja ulos. Esim. Nordnetiltä löytyy valikoimista monta kustannustehokasta ETF:ää. Sijoita ETF:iin ilman välityspalkkioita

Jotta homma menisi vieläkin monimutkaisemmaksi on olemassa vielä yksi vaihtoehto: "Jos saat osinkoa muusta maasta kuin EU- tai verosopimusvaltiosta, osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa". Näin on asian esimerkiksi (norjalais-)bermudalailaisen Seadrillin kanssa. Tällöin pienistä ansiotuloista olisi hyötyä.


 Lainaa jopa 30 000 euroa Arkadiarahoitus.fi

Fortum

Fortum ei liiemmin esittelyjä kaipaa. Yhtiöstä on kirjoitettu paljon ja hyvää analyysia löytyy jälleen kerran esimerkiksi Phoebus-blogista. Todetaan tässä nyt samalla, että en perusta sijoituspäätöksiäni kuitenkaan pelkästään Anders Oldenburgin mielipiteisiin, vaikka niitä suuresti arvostankin.

Fortum oli yksi ensimmäisistä suorista osakesijoituksistani. Suurin syy oli hyvä osinkotuottoi yhdistettynä kuitenkin jonkinlaisiin pitkän ajan kasvunäkymiin. Näkemykseni ei reilussa vuodessa ole juuri muuttunut. Lyhyellä aikavälillä osakkeen kurssi saattaa kuitenkin kohdata laskupaineita.

Insiders arvio tämänpäiväisessä aamukatsauksessaan Pohjoismaiden laskevan sähkön hinnan vaikuttavan negatiivisesti Fortumin vuoden 2015 tulokseen. Lisäksi Ukrainan kriisi on vaikuttanut ruplan kurssiin negatiivisesti ja Fortum on vaihtanut Russia-divisioonan vuoden 2015 aiemman 500 miljoonan euron liiketulostavoitteensa ruplamääräiseksi. Näyttääkin nyt vahvasti siltä, ettei Venäjän liiketoiminta kykene kompensoimaan sähkön hinnan laskusta aiheutuvaa liikevoiton laskua.

Sähkönsiirtoverkkojen myynti turvaa kuitenkin osingonmaksukyvyn ainakin lyhyellä aikavälillä. Mikäli Fortum kykenee investoimaan myyntivoittoja tuottavasti, pitäisi osingon olla turvassa myös tulevaisuudessa. Investoinnit Intian vesivoimaloihin sekä aaltovoimaan vaikuttavat kohtuullisen järkeviltä.

Fortum-hankintojeni keskihinta on vähän päälle 15 euroa. Olen siis noin 26% plussalla. Lisäksi olen saanut yhdet osingot. Mikäli osinko pysyy samana, on osinkotuottoni lähes 7,2% hankintahinnalle (tämän merkityksestä voi olla montaa mieltä, mutta mielestäni luku on relevantti huomioida arvioitaessa sijoittamani pääoman tuottoa). Nykyisellä 19,34 €:n kurssilla osinkotuotoksi muodostuu 5,69%. Fortumin osuus salkustani on tällä hetkellä noin 4%.

Insiders ennustaa Fortumin P/E-luvuksi tälle ja ensi vuodelle 16. EV/EBITDA on 10. Arvostus on melko korkea ja edellyttäisi kohtuullista kasvua. Olen viime aikoina harkinnut Fortumin myymistä salkustani juuri korkeaksi nousseen arvostuksen sekä Ukrainan kriisin pahenemisen vuoksi. Sinällään en välttele Venäjä-osakkeita ja olen kesän aikana tehnyt pieniä lisäsijoituksia myös Seligsonin Russian Prosperity Fund-rahastoon. Fortum toimii kuitenkin alalla, joka saattanee joutua pakotteiden ja vastapakotteiden kohteeksi jos kriisi tästä vielä pahenee. En myöskään näe, että sijoittajat ovat tällä hetkellä diskontanneet riskiä kurssiin, kuten esimerkiksi Nokian renkaiden kanssa on selvästi tapahtunut. Onneksi tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että kriisin osapuolet ovat hakemassa sopua. 

Olen tullut siihen lopputulokseen, että huolimatta haastavista tulevaisuudennäkymistä Fortum tullee tekemään suhteellisen tasaista tulosta. Yhtiöllä on myös mahdollisuus kasvaa tulevaisuudessa ja vaikka tulospohjainen arvostus vaikuttaakin tällä hetkellä suhteellisen korkealta, rajannee korkeahko osinkotuotto yhdistettynä matalaan korkotasoon osakkeen laskuvaraa melko tehokkaasti. Tämän puolesta puhuu sekin, että ulkomaiset ostajat ovat viime aikoina tuntuneet löytäneen Fortumin. Mikäli yhtiön kurssi laskee sopivasti, saatan myös hankkia osakkeita jonkin verran lisää salkkuuni.