Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

perjantaina, maaliskuuta 31, 2017

Fondian osakeanti - kun köyhyyskään ei piensijoittajaa auta & pieni lisätankkaus Restamaxia

Fondian osakeanti keskeytettiin viime viikon perjantaina avian kuten osasin odottaakin. Ylimerkinnän mittaluokka tuli kuitenkin yllätyksenä: anti merkittiin yli 10,8 kertaisesti. Tämä johti väistämättä siihen, että osakkeita merkanneet eivät saaneet haluamaansa määrää. Olin henkisesti varautunut siihen, että huonossa tapauksessa kaikille saatettaisiin taata 50 osaketta ja sen yli meneviä määriä leikattaisiin esim. niin, että osakkeita saisi 5%. Tällöin olisin omalla 200 osakkeen merkinnälläni saanut 58 osaketta. Todellisuus oli kuitenkin vielä karumpi. Kaikille taattiin kokonaista 25 osaketta eli 191,25 euron arvosta. Oma pottini oli 33 osaketta eli vähän päälle 250 euroa.




Olen joskus aiemmin pohdiskellut, että piensijoittajan etu näissä anneissa on se, että vaikkei osakkeita saisikaan haluamaansa määrää niin todennäköisesti niitä tulee kuitenkin sen verran, ettei kyse ole mistään promilleista sijoitusvarallisuutta. Listautumiskiima näyttää kuitenkin edenneen siihen vaiheeseen, ettei tätäkään etua enää ole. Sijoitusvarallisuudestani osakepottini tulee olemaan vähän päälle kolme promillea. Kovin suurta merkitystä yhtiön suoritumisella ei siis varallisuuteeni tule olemaan ja Fondian osakkeissa kiinni oleva pääoma on puolet pienempi kuin, mitä olen esim. ihan täysin tukemismielessä aloitteleviin listaamattomiin firmoihin tekemäni pienimmät sijoitukset.




Mitä sitten tehdä? Osa piensijoittajista suunnittelee Kauppalehden palstalla osakkeiden hankintaa heti, kun ne tulevat First Northissa myyntiin. Itse en tässä vaiheessa välttämättä lisää tule hankkimaan, koska kysyntää tulee todennäköisesti olemaan enemmän kuin tarjontaa ja sitä myöten osakkeen hinta tullee nousemaan selvästi korkeammaksi, kuin mitä olen siitä valmis maksamaan. Jos hinnassa nähdään aivan selkeä ylilyönti niin saatan osakkeeni myydä, mutta muutoin taidan kuitenkin pitää ne toistaiseksi. Kenties hype yhtiön ympärillä rauhoittuu etenkin, mikäli yleinen pörssikehitys ei kurssinousua tue ja lisää osakkeita saattaa alkuinnostuksen jälkeen jossain vaiheessa saada kohtuulliseenkin hintaan.




Listautumisannista palautuneilla rahoilla ajattelin hankkia jo salkussani olevia yhtiöitä. Aika harva niistä tosin enää on ostohinnoissa, mutta Restamax ei minusta vaikuta vielä kovinkaan ylihintaiselta. Inderes on julkaissut hiljattain yhtiöstä ihan asiallisen oloisen katsauksen, joka vahvisti käsitystäni yhtiöstä. Laitoin huvikseni tällä kertaa sisään vain pienen toimeksiannon, sillä Nordnet.fi* aloitti kampanjan, jonka aikana alle 200 euron osakeostot saa 99 sentin välityspalkkiolla. Koska teen kauppoja varsin harvoin, säästän tällä tavoin alle 1000 euron ostossa jakamalla hankinnat useammalle päivälle.

tiistaina, maaliskuuta 21, 2017

Jälleen uusi pörssitulokas - Fondia

Helsingin pörssin aiemmin jo näivettyväksi haukuttu First North-lista saanee jälleen uuden mielenkiintoisen tulokkaan yritysjuridiikkaan erikoistuneen Fondian listautumisannin myötä.

Vaikka elämme edelleen taloudellisesti tiukkoja aikoja, niin osakeanteihin osallistujista ei ole ollut puutetta. Useampikin anti on nimittäin keskeytetty ylimerkinnän vuoksi jo ensimmäisenä mahdollisena päivänä. Viimeisimpänä peliyhtiö Next Games (tosin tällä kertaa keskeytettiin vain henkilöstö- ja yleisöanti, instituutioanti jatkuu edelleen). Mutta mitäpä sitä huolestumaan, pörssinhän on sanottu ennakoivan taloutta eli paremmat ajat on siis jo nurkan takana. Ovathan...

Mutta sitten itse asiaan. Sijoittaja-Tursas on blogissaan esitellyt listautumista ja mitäpä sitä turhaan samoja asioita toistamaan. Kunnon hypeäkin ollaan jo rakentamassa, koska osakkeita nyt vaan on olemassa niin vähän, että kaikki viedään käsistä, ellet osta nyt heti tänään. Huomenna voi olla jo liian myöhäistä.

Listautujien ympärillä käykin nyt siinä määrin hyvä pöhinä, että anteihin kannattaisi varmaankin osallistua ihan jo pikavuoton tavoittelemiseksi, vaikka lainarahalla, olettaen että kurssinousu jatkuu ainakin jonkin aikaa. Ikävä kyllä sitä en ainakaan minä voi mitenkään etukäteen tietää. Herra Markkinan hurmos voi kääntyä alavireeksi koska tahansa. Niinpä rationaalisen sijoittajan tulisikin kai tarkastella yhtiön pitkän aikavälin tuloksentekokykyä ja jättää spekulointi muille.

Miltä Fondia sitten tässä suhteessa vaikuttaa? Helpoimmalla pääsee tietysti tutustumalla muiden tekemiin valmiisiin analyyseihin. Inderes on julkaissut yhtiöstä oman sijoitustutkimuksensa. Lähdekritiikkiä harrastavan lukijan kannattaa kuitenkin huomioida, että sijoitustutkimuksen on muistini mukaan kirjoittanut sama analyytikko, joka muistaakseni antoi vielä hetki sitten Oravalle ostosuosituksia, eikä tuonut lainkaan esiin yleisesti esim. Kauppalehden keskustelupalstalla tiedossa olleita epäkohtia.

Toinen vaihtoehto on lukaista vaikkapa yhtiöesite, sijoittajaesitys, yhtiöjärjestys ja aikaisempia tilinpäätöksiä. Nämä kaikki löytyvät yhtiön kotisivuilta. Päällimmäisenä vaikutelmana näistä minulle jäi, ettei annin ja listautumisen tarkoituksena ole niinkään kerätä pääomaa laajentumista varten, vaan tuoda yhtiölle näkyvyyttä sekä mahdollistaa osakepohjaiset kannustinjärjestelmät. Firman palkkakustannukset ovat ilmeisesti olleet alalle matalahkot ja osakepohjainen kannustinjärjestelmä varmaankin hieman kompensoisi tätä. Omistajille se toisaalta tarkoittaa omistuksen pientä laimentumista. Toki osa vanhoista omistajista myös myy jonkin verran osakkeitaan, mutta mistään pääomasijoittajien omistuksestaan irrottautumisesta ei ole kyse. Tulosta ei myöskään ole pumpattu velalla tappiinsa, vaan nettovelkaantumisaste on peräti negatiivinen. Toimiala vaikuttaa kaiken kaikkiaan muutoinkin varsin vähän pääomaa sitovalta ja Fondian oman pääoman tuotto on tätä myöten varsin korkea.

Yhtiön ilmoittamia lukuja tarkastellessa kannattaa muuten huomata, että kyseessä on FAS-tilinpitojärjestelmän mukaisesti raportoiduista luvuista. Taseesta on kuitenkaan löytänyt juurikaan liikearvoa, joten asialla ei välttämättä liene Fondian tapauksessa juurikaan merkitystä (FAS:ssa liikearvoa poistetaan joka vuosi, kun taas IFRS:ssä sitä vaan testataan vuosittain, eikä sille välttämättä tämän jälkeen tehdä mitään). Tulosta Fondia teki vuonna 2016 14,9 miljoonan liikevaihdolla 1,5 miljoonaa. Annin jälkeen markkina-arvoksi tulee noin 30 miljoonaa eli P/E olisi noin 20. Yhtiön tavoitteena on jakaa 2/3 tuloksesta osinkoina, mikä kertoo nähdäkseni vahvasta vapaasta kassavirrasta. Yhtiön kassassa on kuitenkin 3,4 miljoonan edestä varoja, joten velalla korjattu P/E olisi 17,8. Kassan ollessa näinkin muhkea herää kyllä pieni ihmetys siitä, että miksi yhtiö ylipäätään kerää lisää varoja listautumisella.

Mahdollisia heikkouksia selvittäessäni ensimmäisenä vastaan tuli Siilinkin kanssa pohdiskelemani asia eli se, että vaikka yhtiö on innovatiivisella toimintamallillaan voitattanut markkinoita, niin mikään ei estäne muita toimijoita kopioimasta sitä. Lisäksi kannattavuus on kohentunut huimasti kahtena edellisenä vuotena. Yhtiön materiaalia selatessa en löytänyt sille oikein mitään loogista selitystä. Myöskään Ruotsiin laajentuminen ei näytä sujuneen erityisen hyvin.

Kaiken kaikkiaan pidän yhtiötä mielenkiintoisena ja antia kohtuuhintaisena, mutta mitään erityisempää pysyvää kilpailuetua en yhtiöllä keksinyt olevan. Päätin kuitenkin osallistua antiin ja tein merkinnän jopa hieman suuremmalla summalla, kuin mitä oletan osakkeita saavani. Saattaa nimittäin hyvinkin käydä niin, että anti keskeytetään perjantaina ja jonkin minimimäärän ylittävältä osuudelta osakkeita saa esimerkiksi tietyn prosentin sijoittajan toivomasta määrästä (Vincitin kohdalla tämä prosentti oli muistini mukaan vain viisi eli 200 osaketta merkannut sai 100 osaketta sekä 5% sen ylimenevältä osalta eli yhteensä jopa 105 osaketta). Jos osakkeen hinta listautumisen jälkeen kohoaa järjettömäksi niin saatan omistuksestani luopua, mutta toisaalta voin yhtiötä hyvillä mielin pidempäänkin omistaa.

maanantaina, maaliskuuta 20, 2017

Suomen Hoivatilat - katsaus arvostukseen

Minun on pitänyt jo jonkin aikaa yrittää hahmottaa sitä, mahtaako Suomen Hoivatilat olla jonkinlaisessa arvostuskuplassa. Nyt lienee analyysin aika. Yhtiöön sijoittaessani ajattelin voivani hyvällä tuurilla saada lyhyellä tähtäimellä 50% tuohon. Tällä hetkellä osakkeet ovat salkussani noin 140% plussalla. Olisiko kyseessä jo sellainen yliarvostus, että sen takia kannattaisi maksaa myyntivoittoverot?

Nopea vilkaisu P/E-lukuun ei soita hälytyskelloja: se on Nordnetin mukaan 11. Kyseessä on kuitenkin hieman huono mittari kiinteistösijoitusyhtiölle. Vuoden 2016 tilinpäätös kertoo osakekohtaisen varallisuuden (EPRA NAV) olevan 4,0 €. Tällöin osakkeesta maksetaan tällä hetkellä lähes tuplasti tämän verran. Nettotuottoprosentti oli 6.9% eli tällöin nykyhinnalla sijoittajan vuokratuotoksi muodostuu noin 3,5%. Operatiivinen tulos oli noin 2,9 miljoonaa euroa eli noin 15 senttiä osakkeelta. Tällöin nykyisellä 7,72 euron osakekurssilla sijoittaja maksaa operatiivisesta tuloksesta peräti 51-kertaisen summan. Tämä vaikuttaa todella paljolta.

On kuitenkin huomioitavaa, että yhtiöllä on edelleen kesken tai aloitteilla 30 kohdetta kun valmiita oli vuoden 2016 lopussa 56. Näin ollen kohteita tulee olemaan noin 50% enemmän. Vuorattava pinta-ala lisääntyy noin 60% ja vuosivuokra noin 58%. Suomen Hoivatilat arvioi operatiivisen tuloksen olevan kuluvan vuoden aikana vähintään 4,5 miljoonaa euroa. Silloin osaketta kohti operatiivista tulosta syntyisi noin 22 senttiä ja operatiivisesta tuloksesta joutuisi maksaa noin 35-kertaisen hinnan. Sijoitusasuntojen käyvän arvon yhtiö arvoi olevan vuoden lopussa noin 200-220 miljoona euroa. Tällä hetkellä sen arvo on taseessa noin 155 miljoonaa. Kasvua siis on odotettavissa hieman päälle 30%. Tällöin osakekohtainen varallisuus voisi vuoden lopussa olla noin 5,2 euroa. Tällöin sijoittajat maksavat tällä hetkellä osakkeesta noin 1,5 kertaisen summan tähän nähden. Jos nettovuokratuotto säilyisi noin seitsemässä niin sijoittajan tuotto olisi noin 4,7%.

Mitä tästä kaikesta nyt voi sitten päätellä? Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että sijoittajat näkevät Suomen Hoivatilat yhtä varmana sijoituksena kuin esim. yksiöt ja nettovuokratuotto heijastelee mielestäni tätä. Yhtenä houkuttinema saattaa toimia myös tulossa oleva osakeanti, jolloin osakkeenomistajat saattavat päästä merkkaamaan uusia osakkeita hinnalla, jolla tuottoprosentti on vielä hieman nykyistäkin korkeampi. Mitään varmaa tietoa osakeannin ehdoista ei kuitenkaan ole tarjolla: "Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 10 000 000 uuden tai yhtiön hallussa olevan osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa maksullisessa osakeannissa, jotka voivat olla suunnattuja osakeanteja tai osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisia osakeanteja."

Omiin sijoitustavoitteisiini nähden yhtiö vaikuttaa hieman ylihintaiselta ja myymällä osakkeet nyt olisi mahdollista saada verojen jälkeenkin lähes 16 vuoden operatiivista tulosta vastaava summa. Toki operatiivinen tulos tullee tulevina vuosina kasvamaan, mutta kiinteistösijoitusyhtiöllä (merkittävään) kasvuun vaaditaan investointeja uusiin rakennukseen ja se tarkoittaa mitä todennäköisimmin uusia osakeanteja (etenkin mikäli yhtiö aikoo maksaa myös osinkoa).

Myyntiä harkitessa pyrin aina myös hahmottamaan onko myynnistä saaduille rahoille löydettävissä jotain vähintäänkin yhtä hyvän tuottopotentiaalin omaavaa uutta kohdetta. Tällä hetkellä niiden löytäminen on hankalaa, muttei mielestäni mahdotonta. Päädyinkin tänään pähkäilyn jälkeen myymään osakkeeni. Yllättäen myyminen jopa harmitti hieman, vaikka teinkin osakkeilla selvästi paremman tilin kuin olin antiin osallistuessa ajatellut. Yhtiössä ei mielestäni sinällään ole mitään vikaa, mutta arvostus vaan nyt pääsi kasvamaan sellaiseksi, että myynti oli mielestäni perusteltu. Kenties palaan vielä joskus omistajaksi.

torstaina, maaliskuuta 16, 2017

Arcus - norjalainen viina ja viinitukkuri

Kurssit ovat ennätyskorkealla kaikkialla. Listautumisia puskee kuin sieniä sateella ja pelifirmoista ja pienpanimoista maksetaan satoja kertoja kuvitteellisen tuloksen suuruisia kertoimia. Korkojen nousu on jo nurkan takana ja silloin viimeistään osakemarkkinoilla romahtaa. Kuulostaako tutulta? Ajan, sekä sijoitettavan käteisen puutteen lisäksi yksi syy siihen, miksi en paljoa ole uusin yhtiöihin viime aikoina jaksanut tutustua, on juuri tämä lähes joka paikassa toistuva mantra siitä, ettei nyt vain ole hyvä aika sijoittaa. Mutta muitakin näkemyksiä on.

Selailin viikonloppuna Seligsonin 4/2016-katsausta, josta tällä kertaa Anders Oldenburgin sijaan siteeraan Phoenix-rahastoa hoitavaa Peter Seligsonia: "Arvostusmielessä korkealle kohonneita poikkeuksia markkinoilla ovat suuret kansainväliset yhtiöt, ehkä erityisesti lääkealalla". Tästä lienee pääteltävissä, että kaikki yhtiöt eivät siis välttämättä ole tällä hetkellä arvostuskuplassa. "Meidän kannaltamme positiivista --- on järkevästi hinnoitellut osakkeet, jotka ovat suurin piirtein ainoa kutakuinkin turvallisena pidettävä paikka sijoitettavalle varallisuudelle", Seligson jatkaa. "Monien pienempien yritysten houkuttelevuutta lisää taas se, että aiempi markkinadynamiikka jätti ne vähälle huomiolle, kun monia suuria yhtiöitä ostettiin 'korkojohdannaisina'". Lisäksi Seligson toteaa analyytikoiden kannalta tilanteen olleen viime aikoina kurjan ja tämä puolestaan on johtanut siihen, että markkinoilla on ikään kuin puutetta erikoistilanteiden analyyseistä, jolloin hinnanmuodostus ei välttämättä ole jatkuvasti tehokasta.

Uusia yhtiöitä Phoenixin salkkuun on tullut viisi kappaletta: Novo Nordisk (jota olen itsekin jo aiemmin hankkinut), Eltel Networks, Moto-Engil, Uniper sekä Arcus. Näistä viimeksi mainittu on varsin uusi tulokas Norjan pörssiin. Yhtiö listattiin viime vuoden lopulla osakeannissa, jossa aiempi omistaja Ratos myi osakkeita ja lisäksi yhtiö laski liikkeelle uusia osakkeita tarkoituksenaan mm. vähentää velan määrää (joka oli paisunut selvästi tavoitetasoa korkeammaksi).

Phoenixin omistuksia tarkastellessa huomio kiinnittyy siihen, että Arcus on tällä hetkellä rahaston toiseksi suurin omistus karvan alle 5% osuudella. Miksi näin? Joko Phoenix on saanut osakeannista selvästi aikomaansa enemmän osakkeita tai sitten Seligson todella luottaa yhtiön tuloksentekokykyyn (tai sitten sekä-että). Rajusta kurssinoususta tämä ei ainakaan johdu, sillä listautumisesta kurssi on noussut noin 3 NOK eli 7%.

Arcuksen liiketoiminnan ytimen muodostavat kaksi osa-aluetta: kirkkaan juomat sekä viinit. Ensimainittuja yhtiö valmistaa itse ja jälkimmäisissä toimii välittäjänä. Yhtiön esityksiä tutkiskellessa huomiota herättää se, miten paljon pohjoismaiset väkevien alkoholijuomien markkinat poikkeavat toisistaan. Suomessa kulutus painottuu vodkaan ja sitä hieman miedompaan viinaan (Leijonat, Suomi-viinat jne.), kun muualla esim. akvaviitin kulutus on selvästi runsaampaa. Muutoinkin yhtiön akvaviiti vaikuttavat mielenkiintoisilta. Etenkin Linie, jonka valmistusprosessiin kuuluu edelleen päiväntasaajan ylittäminen kahteenkin otteeseen (tarkempi tarina löytyy linkin takaa. Kyseessä ei muuten sitten ole mainos, toim. huom.).

Viimeisen 11 vuoden aikana liikevaihto on kasvanut keskimäärin 11% vuosivauhdilla. Myös EBITDA on kasvanut varsin hyvin ollen 290 miljoonaa NOK vuodelta 2016. Yhtiön ilmoittama oikaistu luku oli vielä tätäkin korkeampi: 335 MNOK. Vertailun vuoksi luku oli edellisenä vuonna 274 MNKO ja vuonna 2005 31 MNOK. Kasvua vuoden takaiseen oli siis 22%. Raportoitu tulos jäi varsin heikoksi johtuen ilmeisesti varsin kertaluonteisesta käyttöpääoman muutoksesta (tarkempi kuvaus asiasta löytyy Q4-esityksestä). Osingoksi ehdotettiin 1,47 NOK.

Entäpä arvostus sitten? Yhtiön velkaantumisessa on tapahtunut melko merkittävä muutos ja ainakaan nopeasti katsottuna en löytänyt maksetuista ja tulevista koroista riittävää tietoa, jotta voisin alkaa laskemaan ensi vuoden EPS:ää. Ruotsin osakesäästäjät näyttivät antaneen helmikuussa yhtiölle ostosuosituksen tavoitehinnalla 57 NOK. Vuoden 2017 P/E-luvuksi oli laskettu noin 16. Ei mikään erityisen matala, mutta toisaalta defensiivisellä toimialalla toimivalle sekä melko nopeasti kasvavalle yhtiölle se ei ole toisaalta erityisen korkeakaan. EV/EBITDA(oikaistu) olisi laskujeni mukaan noin 11.9 eli suhteellisen korkea.

Mielipiteen muodostaminen tästä yhtälöstä osoittautui minulle lopulta aika vaikeaksi. Yhtiö ei kovin kattavasti kertoile tulevaisuuden visioitaan, enkä löytänyt netin syövereistä myöskään yhtään kunnollista analyysiä yhtiöstä. Tuskinpa olisin viitsinyt aikaani käyttää Arcukseen tutustumiseen ilman Seligson-yhteyttä (viimeksi Peterin peesaaminen Munksjön kanssa ainakin kannatti). Arcuksen liiketoiminnan arvon arviointi osoittautui haastavaksi, mutta näkisin ettei yhtiö nyt ainakaan törkeän ylihintainen ole tällä hetkellä. Päädynkin lopulta hyppäämään mukaan pienehköllä 2,5% panoksella osakesijoitusvarallisuudestani. Aika näyttää kannattiko.

sunnuntaina, maaliskuuta 05, 2017

Pienpanimoanti nro X: Maku Brewing

Pienpanimo-buumi ei ota laantuakseen. Parin ei-niin-houkuttelevan osakeannin (esim. 1, 2) jälkeen en voi väittää varauksettomasti innostuneeni kuullessani jälleen uudesta osakeannista: tällä kertaa Maku Brewingin (http://makubrewing.com/osakeanti/). Toisaalta Makun anti eroaa esim. Sangenin vastaavasta siinä, että olen sentään päässyt testaamaan valmista tuotetta. Etenkin saison on miellyttänyt makuhermojani, eikä Amber Alekaan huono ole. Golden Alekin taisi olla paras maitokauppavahvuinen vastine suuresti kesäjuomina arvostamilleni belgialaisille blonde aleille.

Ensimmäisenä annin sivuilla hyppää silmään linkki "Kyllä, haluan jo sijoittaa". Minä haluan kuitenkin ensin tutustua ehtoihin: Yhtiön tarkoituksena on kerätä 239 800 euroa (varsin tarkkaan ovat pääoman tarpeensa arvioineet tai sitten eivät vaan tykkää tasaluvuista) kasvun rahoittamiseen. Vanhat omistajat eivät ilmeisesti ole omiaan myymässä. Hyvä.

Edut ovat varsin maltilliset, mutta olutharrastajalle suunnatut: mm. Live-tastingia ja osakas-olutta. Yhtiö on siirtynyt tölkkeihin, mikä näyttäisi ainakin markettivahvuisissa oluissa olevan isompien pienpanijoiden trendi. Logistisesti järkevää ja tölkki pitää hiilihapot pulloa varmemmin. Voi kertoa järkevästä pääoman käytöstä ja suunnitelmallisuudesta.

Osakesarjoja on kaksi. Nyt tarjolla on (luonnollisesti) B-osakkeita. Osuus voitonjakoon on molemmilla sarjoilla yhtäläinen. Hyvä tämäkin. Ääniä on 1 vastaan A-sarjan 2. Fair enough. Henkilöstölle suunnataan kannustimena 20 osaketta. Hyväksyn. Yhtiö on itse jopa ilmoittanut markkina-arvonsa annin jälkeen: 3,1 miljoonaa. Suurin piirtein saman verran kuin Pyynikin ja Sorin. Jälkimmäisen kohdalla tosin sillä sai vain reilut puolet panimolta. Pyynikkiin verrattuna Maku Brewingillä on tosin myös jonkin verran velkaa, mutta en nyt lähde sitä ottamaan tähän laskelmaan mukaan, koska en ole ostamassa vanhojen omistajien osuuksia vaan sijoittamassa uutta pääomaa.

Vuodelle 2018 yhtiö povaa noin 1,7 miljoonan liikevaihtoa ja noin 150 000 euron kokonaistulosta. P/S olisi noin 1,8 eli Pyynikin ennusteen luokkaa samalle vuodelle. Vertailun vuoksi Olvin tämänhetkinen luku on 1,7. P/E nouseekin sitten jo tasolle 20,7. Perusteltavissa ehkä kuitenkin jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tällä hetkellähän toiminta on tappiollista, kuten useilla muillakin kasvavilla panimoilla.

Tässä vaiheessa lienee aiheellista niin sanotusti nostaa norsu huoneen kissapöydälle: Mihin perustuu oletus, että kaikki nämä about 60 pienpanimoa kasvavat ja alkavat kannattaa, kun alkoholin kokonaiskulutus kuitenkin vähenee, vaikkakaan monien mielestä ei riittävän nopeasti. Tähän yhtiö mielestäni onnistuu vastaamaan antiesitteessään. Suomessa pienpanimoiden osuus myynnistä oli v. 2015 n. 3,5%, kun se Briteissä on puolet suurempi ja Jenkeissä jopa yli kymmenen prosenttia. Kasvulle voisi olettaa olevan tilaa. Tosin täytyy muistaa Suomessa 10 %:n juovan puolet alkoholista ja heitä tuskin tämä buumi erityisesti kiinnostaa. Mutta vaikka vain puoletkin kansasta lisäisi pienpanimo-oluiden litkimistä niin kasvuvaraa lienee useampi prosentti. Siihen mahtunee jokunen pienpanimo. Se tuleeko Maku olemaan yksi voittajista on toki hieman auki, mutta perustuotteet ovat mielestäni kunnossa. Toki sen lisäksi tarvitaan myös onnistunutta markkinointia ja epäilemättä ripaus onneakin. Markkinontiin Maku on kuitenkin ymmärtääkseni satsannut ja muutoinkin firman organisaatio ja suunnitelmallisuus vaikuttaa astetta mietitymmältä kuin nyt vaikkapa Pyynikillä (josta kuitenkin myös tykkään ehkä juuri osittaisen spontaniuden ja intohimolla tekemisen vuoksi).

Yhtiön nettisivuilta löytyy myös yhtiöjärjestys ja tasekirja. Yhtiöjärjestyksessä ei mielestäni mitään suuria kummallisuuksia ollut. A-osakkeiden suhteen muilla osakkailla on ennakko-oikeus osakkeiden lunastukseen osakkeita myydessä, mutta sitä ei sovelleta B-osakkeisiin. Ymmärrän pykälän takana olevan pointin, mutta koska A-osakkeiden äänivalta on vain tuplat B-osakkeiden vastaavasta ja niiden lukumäärä on kuitenkin varsin suuri, pidän pykälää hieman erikoisena. B-osakkeisiin sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta eli siitä sijoituspäätökseni ei jää kiinni.

Tuloslaskelmaa lukiessa huomio kiinnittyy samaan, kuin muillakin pienpanimoille, joiden tuloksia olen päässyt tarkastelemaan. Yksi suurin selitys tappiolle on kohta "Liiketoiminnan muut kulut", joita ei sitten sen kummemmin avata. Oletettavasti tämä kohta pitää sisällään ainakin myynti- sekä vuokrakuluja. Epäilisin, että näinkin paljon tilaa vievässä valmistusprosessissa jälkimmäinen menoerä lienee merkittävä. Poistoja tehtiin edellisvuotta enemmän, mikä kertoo nähdäkseni investoinneista isompaan panimolaitteistoon. Mitään ihmeempää en taseestakaan löydä. Yhtiöllä on  pitkäaikaista velkaa noin 250 000 euroa, mikä vaikuttaa ihan kohtuulliselta määrältä. Vuosikertomuksesta 2015 käy myös ilmi, että yhtiö lisäsi poistoja verotuksen sallimaan maksimiin tehden sitä kirjanpidollisesti noin 42 000 euroa enemmän tappiota kuin aiemmin käytössä olleilla poistoajoilla. 2015 tappio olisi siis ollut vain noin 10 000 euroa ilman tätä kassavirtaan vaikuttamatonta menetelmää. Vuoden 2016 odotetaan kuitenkin olevan vahvasti tappiollinen (n. 140 000 euroa). 2017 yhtiö ennustaa jo positiivista tulosta.

Sitten yhteenvetoa. Arvostus ei ole halpa, mutta ei mikään tähtitieteellinenkään. Ehdoista en löytänyt mitään hämärää ja johto vaikuttaa minusta pätevältä. Toimialana pienipanimot ovat oluthipsteripiireissä vielä jonkin verran in, vaikkakin ehkä pientä antiväsymystä on jo ilmassa. Varsinaiset rahamiehet eivät käsittääkseni ainakaan toistaiseksi ole alasta suuremmin innostuneet, vaikkakin Saimaan Panimo taisi osittain päätyä Hartwallin juomasuvun haltuun. Riskeinä on mm. alkoholilainsäädäntö (vaikkakin "II-olut maitokauppoihin"-hype näyttää vähän keskustalaisilla laantuneenkin) sekä vaikeasti ennustettavat pidemmän ajan trendit (tällä hetkellä näyttää, että pienpanimo-oluiden myynti kasvaa jatkuvasti, mutta onko kyseessä pysyvä ilmiö vai hetkellinen trendi on vielä epäselvää. Itse epäilen kyllä vahvasti, että ilmiö on jossain mittakaavassa tullut jäädäkseen myös Suomeen). Tällaisilla pienillä tekijöillä myös avainhenkilöstöön kohdistuvat riskit ovat olemassa. Mitä jos panimomestari saa tarpeekseen ja lähtee Rivieralle maalaamaan merimaisemia? Entä mistä löytyy Maku Brewingille sopiva markkinarako? Yhtiö ei ole markkinoiden ensimmäinen suuri (Laitilan etu tietyllä tapaa), ei trendikkäin (kenties jonkun Vallilan panimon tai muun vastaavan pääkaupunkiseudun pienpanimon etu, joka ei toisaalta nähdäkseni ole lainkaan pysyvä: Punavuoren hipsteri vaihtaa suosikkia kuin metsuri pipoa), ei omaa laajaa joukkoa aktiivisia osakkeenomistajia (Pyynikki) eikä myöskään omista muinaisviljoja pursuvia viljelysmaita (Malmgård, en tosin tiedä omistavatko oikeasti minkä verran peltoa). Toki eräs riski on myös annin toteutuminen: osakkeista on merkattu 58% nyt kun jäljellä on vajaa kuukausi. Itse päädyin muutaman osakkeen merkkaamaan, mutta tätä pitkähköksi venynyttä pohdiskelua ei pidä miksikään sijoitussuositukseksi kenenkään mieltää.

keskiviikkona, maaliskuuta 01, 2017

Mitä kuuluu Betsson?

Kirjoittelin mm. vedonlyöntiä ja muita rahapelejä tarjoavasta Betssonista viimeksi lokakuussa. Silloin kerroin myyneeni osakkeet pois salkustani ennen Q3-katsausta. Tarkempi kuvas sijoitus-casestani löytyy heinäkuussa tekemästäni blogimerkinnästä. Tiivistetysti näin yhtiössä eräänlaisen erikoistilanteen, jossa arvelin positiivisen skenaarion todennäköisyyden selvästi negatiivista suuremmaksi. Lopulta päädyin myymään osakkeet jo aiemmin kuin olin suunnitellut, koska osakekurssi nousi ilman uutisia lähelle tavoitetasoani. Katsotaanpa kannattiko myynti.

Lokakuun alussa kurssi pyöri 92 ja 94 kruunun välissä, jonka jälkeen kurssi laski noin kymmenellä kruunulla. Q3 julkaistiin 20.10, jolloin kurssi nousi jälleen päälle 90 kruunun. Raportti itsessään oli ihan positiivisen oloista luettavaa ja Q2:n vaikeudet olivat ilmeisesti suurilta osin jääneet taakse. Yhtiön kurssikehitys ei kuitenkaan ole ollut erityisen vahvaa ja tällä hetkellä osakekurssi on vain hieman päälle 80 kruunua. Osatekijänä tässä on varmasti hieman heikompi Q4-katsaus.

Mitä tästä opimme? Jälkikäteen katsottuna myin osakkeet hyvään aikaan. Kurssi oli noussut ilman merkittäviä uutisia. Myyntihetkellä tein valinnan riskittömän tavoittelemani tuoton ja suuremman, mutta riskisen tuoton välillä. Olen luonteeltani melko varovainen, joten valitsin ensinmainitun. Entä mitä nyt? Lähteäkö uudelleen Betssonin kelkkaan? 4-Tradersin ennuste olettaa kannattavuuden heikkenevän hieman lähivuosina. Vuodelle 2017 P/E olisi 12,5 ja 2018 13,7. Osinkotuotto nousee yli 5 prosenttiin. Vastaus pohdintaani löytyneekin siitä, uskooko yhtiön kannattavuuden ja/tai liikevaihdon jatkossa kohentuvan. Yli 10 P/E kuihtuvasta liiketoiminnasta ei minua houkuttelisi.