Olen näköjään kirjoittanut muutaman sanan yhtiöstä nimeltä Detection Technology vähän reilu vuosi sitten blogiini. Silloin pidin yhtiötä jonkin verran mielenkiintoisena, mutta en jaksanut perehtyä siihen syvällisemmin, koska pidin sitä lähinnä alihankkija. Syystä tai toisesta päätin kuluneella viikolla kuitekin vilkaista, mitä yritykselle kuuluu.
Ensimmäisenä kurssikäppyrää vilkaistessa suu loksahtaa auki: toukokuussa 2015 yhtiön osake vaihtoi omistajaansa vähän päälle viidellä eurolla, mutta perjantain päätöskurssi oli jo yli 12 €! Olisi varmaan kannattanut ostaa... Päätin vilkaista yhtiötä uudemman kerran.
Yhtiön kotisivuilla kerrotaan toimialasta seuraavaa: "Detection Technology is a global provider of X-ray imaging products and services for medical, security and industrial applications". Viimeksi taisin lähinnä keskittyä tuohon lääketieteelliseen kuvantamiseen, mutta ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen Matlock hoksataakseen sen, millainen potentiaali esim. viime aikaisten terroristi-iskujen vuoksi turvallisuusalan skannereihin liittyy. Ja toisaalta on myös huomattavaa, että skannereihin liittynee myös tiukka säätely, sillä ihmisiä tuskin halutaan turhaan altistaa yhtään suuremmalle annokselle ionisoivaa säteilyä, kuin on pakko.
Yhtiön taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat: "DT targets annual growth of 15% and an EBIT margin of 15% in the medium term." Maantieteellisesti yhtiön on levittäytynyt useammalle eri mantereelle: "Yhtiö toimii Espoossa, Oulussa, Pekingissä, Hongkongissa ja Bostonissa." Jos nyt en väärin muista, niin kehitystyö tehdään Suomessa, tehdas on Kiinassa ja Bostonissa oli muutama henkilö hommissa. Suurin osa komponenteista ostetaan muistaakseni alihankkijoilta, joten bisnes ei aivan hirveästi pääomia tarvitse. Osinkopolitiikasta kerrotaan seuraavaa: "Yhtiön tavoitteena on jakaa osakkeenomistajille noin 30% - 60% konsernin vuosittaisesta tuloksesta (osakekohtainen tulos) ennen kertaluontoisia eriä joko osinkoina tai varojen palautuksena."
Sitten viimeisimpien osavuosikatsausten kimppuun: Q1 2015: "VAHVA ALKU VUODELLE: LIIKEVAIHTO KASVOI 29%" Q2: "HYVÄ KASVU JATKUI" Q3 oli sitten välistä heikompi ja liikevaihto kasvoi vain hiukan, Q4: "liikevaihto ja tulos kasvoivat vahvasti".
Sama meno on jatkunut tänäkin vuonna tai itse asiassa kasvu on jopa kiihtynyt: Q1: "Liikevaihto kasvoi merkittävästi, tulos tavoitetasolla". Tarkemmin sanottuna "Liikevaihto kasvoi 71,3 % (29,5 %) 15,4 miljoonaan euroon (9,0)". "Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluontoisia eriä oli 2,3 miljoonaa euroa (1,1)".
Q2 ei jäänyt huonommaksi: "liikevaihto ja tulos jatkoivat vahvaa kasvua". Tarkemmat luvut kertovat seuraavaa: " Liikevaihto kasvoi 87,8 % 17,5 miljoonaan euroon (9,3)". "Liikevoitto oli 3,2 miljoonaa euroa (0,6)". Erityisesti kasvua nähtiin turvallisuus- ja teollisuustuotteissa. Lääketieteellisissä tuotteissa kasvu oli tällä kvartaalilla hitaampaa, mutta yhtiön mukaan siihen vaikuttivat kausiluonteiset vaihtelut.
Kaiken tämän jälkeen ei liene ihme, että kurssi on ollut hurjassa nousussa. Kasvuluvut ovat huikeita ja kasvu on heijastunut myös liikevoittoon. Vapaa kassavirta on tosin ollut miinuksella. Tästä kerrotaan osavuosikatsauksessa seuraavaa: "Toimitusten nopea kasvu sekä varautuminen tuleviin toimituksiin ovat nostaneet yhtiön käyttöpääoman määrää ensimmäisellä vuosipuoliskolla".
Sitten vielä muutamia lukuja: Morningstar ilmoittaa Detection Technologyn Gross Profit Marginiksi viime vuosille hieman yli 40%, mikä ilmeisesti saattaa kertoa kilpailuedusta. Tase näyttää myös nopealla vilkaisulla olevan kunnossa: "Yhtiöllä oli rahavaroja 5,0 miljoonaa euroa katsauskauden lopussa." "Korolliset nettovelat olivat -2,3 miljoonaa euroa katsauskauden lopussa. Nettovelkaantumisaste oli –9,9 %".
Myös Inderes huomio DT:n hurjan kasvun perjantain Aamukatsauksessaan. Inderesin mukaan kasvu oli ennakoitua vahvempaa ja tavoitehintaa nostettiin useammalla eurolla 12 euroon. Kuluvan vuoden EPS-ennustetta nostettiin 55 senttiin. Tällöin P/E-luvuksi tulisi nykyisellä 12,20 euron kurssilla 22,2.
Huomioni kiinnittyi vielä Aamukatsauksen viimeiseen lauseeseen: "Ennusteemme sisältävät vuosien 2016-2018 kannustinpalkkioista syntyvän merkittävän diluution". Yhtiön kotisivuilta löytyy asiasta seuraavaa tietoa: "Yhtiön kannustinohjelmien ensimmäisten vaiheiden mukaisesti liikkeeseen laskettavien osakkeiden määrä on enintään 474 800 osaketta". Yhtiöllä on tällä hetkellä 12,95 miljoonaa osaketta, joten määrä vastaa noin 3,5% optioiden erääntymisen jälkeisestä osakemäärästä. P/E-luvuksi tulee tämä huomioiden 23.
Tilinpäätös vuodelta 2015 valottaa tätä kannustinjärjestelmää vielä tarkemmin: "Yhtiö on perustanut toimitusjohtajalle vuonna 2008 ja avainhenkilöille vuonna 2010 osakepohjaiset kannustinjärjestelmät. Niissä osakkeita voidaan tarjota edunsaajille merkittäviksi kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen alkaa joulukuussa 2016, toinen joulukuussa 2017 ja kolmas joulukuussa 2018 sillä edellytyksellä, että kukin edunsaaja on työsuhteessa yhtiöön ja täyttää muut ohjelman ehdot. Yhtiön hallitus hyväksyy osakeannit vuosittain viimeistään 9.12. sille yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella. Näiden osakepalkkio -ohjelmien mukaisesti tarjottavat ja allokoitaviksi tulevat osakkeet annetaan ilman korvausta ja niiden enimmäismäärä on 1 424 455 osaketta." Tuo onkin sitten jo melkoinen määrä. Tarkemmin sanottuna omistus tulee dilutoitumaan noin 10%.
Mitä tästä kaikeasta nyt sitten ajattelisi? Ainakin sen, että olisi kannattanut ostaa aiemmin. Toisaalta täysin rationaalisen sijoittajan ei pitäisi välittää menneestä, sillä vain tulevaisuus ratkaisee. Jos olisin jättänyt aiemman reilun kurssinousun vuoksi sijoittamatta Revenioon tammikuussa 2014, olisi salkkuni tuotto todennäköisesti nykyistä pienempi. Kasvuun ja nykyiseen inflaatioon suhteutettuna Detection Technologyn kuluvan vuoden tulosennusteelle laskettu P/E ei ole mikään mahdoton. Itse asiassa kurssinousu johtui uskoakseni lähinnä nousseesta tulosennusteesta eikä nousseista arvostuskertoimista.
Varsinaisesti en osaa DT:tä aliarvostettuna pitää, mutta mikäli kasvu jatkuu yhtiön tavoittelemaa tahtia, ei osake vaikuta myöskään ylihintaiselta. Päädyinkin sipaisemaan osaketta salkkuuni 2,4% siivun. Jos, ja todennäköisesti kun, kasvu ei aivan tasaisena tule jatkumaan niin saatan osuutta sopivasta dipistä jonkin verran vielä nostaakin.
lauantaina, heinäkuuta 30, 2016
torstaina, heinäkuuta 28, 2016
Munksjön käänne etenee
Minun piti seuraavaksi kirjoittaa joko Handelsbankenista tai Atrionista, mutta päätinkin sitten kirjoittaa jostain ihan muusta.
Huomasin Munksjön julkaisseen eilen Q2-raporttinsa. Pelkästään kurssikäyrää seuraamalla sitä en olisi huomannut, sillä markkinat eivät reagoineet raporttiin käytännössä lainkaan. Minusta raportti oli kuitenkin oikein mukavaa luettavaa.
Olen kirjoitellut yhtiöstä blogiini jo useamman kerran aiemminkin. Alun perin törmäsin siihen Kauppalehden keskustelupalstalla. Tehtyäni omat analyysini totesin tilanteen houkuttelevaksi, vaikka kurssi olikin jo ehtinyt jonkin verran nousta pohjalukemista. Olen sittemmin pitkään odotellut mahtaako yhtiö yltää 12% käyttökateprosenttiinsa. Nyt voin todeta, että ainakin viimeisimmän kvartaalin aikana ylsi.
Täytyy todeta, että melko oikean ennuksen nimimerkki Mr Euro esitti Kauppalehden keskustelussa marraskuussa 2013 "Uskon, että Munksjön todellinen arvo on 3 vuoden päästä 10-15e per osake (500-750 milj. markkina-arvo)". Tällä hetkellä osaketta vaihdetaan noin 10,8 €:n hintaan ja yhtiön markkina-arvo on noin 550 miljoonaa. Mikäli markkinat jatkossa alkavat arvostaa yhtiötä esim. UPM:n tai Huhtamäen P/S-kertoimilla, saattaa kurssi nykyisestäkin vielä tuplaantua. En kuitenkaan olisi valmis lyömään vetoa sen puolesta.
Huomasin Munksjön julkaisseen eilen Q2-raporttinsa. Pelkästään kurssikäyrää seuraamalla sitä en olisi huomannut, sillä markkinat eivät reagoineet raporttiin käytännössä lainkaan. Minusta raportti oli kuitenkin oikein mukavaa luettavaa.
Olen kirjoitellut yhtiöstä blogiini jo useamman kerran aiemminkin. Alun perin törmäsin siihen Kauppalehden keskustelupalstalla. Tehtyäni omat analyysini totesin tilanteen houkuttelevaksi, vaikka kurssi olikin jo ehtinyt jonkin verran nousta pohjalukemista. Olen sittemmin pitkään odotellut mahtaako yhtiö yltää 12% käyttökateprosenttiinsa. Nyt voin todeta, että ainakin viimeisimmän kvartaalin aikana ylsi.
Täytyy todeta, että melko oikean ennuksen nimimerkki Mr Euro esitti Kauppalehden keskustelussa marraskuussa 2013 "Uskon, että Munksjön todellinen arvo on 3 vuoden päästä 10-15e per osake (500-750 milj. markkina-arvo)". Tällä hetkellä osaketta vaihdetaan noin 10,8 €:n hintaan ja yhtiön markkina-arvo on noin 550 miljoonaa. Mikäli markkinat jatkossa alkavat arvostaa yhtiötä esim. UPM:n tai Huhtamäen P/S-kertoimilla, saattaa kurssi nykyisestäkin vielä tuplaantua. En kuitenkaan olisi valmis lyömään vetoa sen puolesta.
keskiviikkona, heinäkuuta 27, 2016
Erikoistilanne nimeltä Betsson
Pyrin pääosin hankkimaan salkkuuni laadukkaita ja kasvavia osinkoa maksavia yhtiöitä, joita yritän hankkia silloin kun niiden hinta on mielestäni kohtuullinen. Usein siihen vaaditaan jonkinlainen kriisi. Strategiaani kuuluu kuitenkin myös erilaisten erikoistilanteiden hyödyntäminen. Tämä on tarina sellaisesta.
Betsson on Tukholman pörssissä vaihdettava peliyhtiö. Yhtiöstä on kirjoitettu jonkin verran myös suomeksi esim. yhtiöesittely Nordnet-blogissa kampanjatarjouksen yhteydessä pari vuotta sitten: Kampanjayhtiö: Betsson. Tuoreempaa analyysiä löytyy blogista Fyysikon osingot: Betsson AB, länsinaapurin pelintarjoaja analyysissa.
Betssonin kurssikehitys on kuitenkin ollut melko vahvasti laskeva tämän vuoden aikana. Itse asiassa kurssi näyttää viime aikoina suorastaan romahtaneen. Syitä tähän on useampia. Näitä taas on valotettu varsin kattavasti Nallen Tassunjäljissä blogissa: Betsson - Johdon Kurssimanipulointi? ja Betsson - kirkas tulevaisuus.
Lyhyesti tiivistettynä yhtiö julkaisi Brexit laskun perään negatiivisen tulosvaroituksen, jonka aiheuttama voimakas kurssilasku (yli 30%) sattui ajanjaksolle, jonka perusteella johdon optioiden hinta määräytyy. Sattumaako? Kun Q2-tulos sitten julkistettiin olivat luvut annetun vaihteluvälin yläosissa. Suurin vaikutus oli valuuttakursseilla ja tulosta rasittivat myös panostukset jalkapallon EM turnauksen markkinointiin. Q2-esitys on kokonaisuudessaan nähtävissä täältä: http://investorrelations.en.betssonab.com/results.cfm Webcast kannattanee myös tsekata. Julkistuksen jälkeen kurssi nousikin reilut 10%, mutta on vielä parisenkymmentä prosenttia Brexitistä alkanutta tasoa alempana.
Eli tilanne näyttäisi minusta seuraavanlaisesta: pitkällä aikavälillä kyseessä on kasvava ja kannattava firma, jonka jakaa osinkoa. Nykykurssilla 4-Tradersin ennustama osinkotuotto on noin 5%. P/E on noin 14. Johdon rehellisyyttä voinee perustellusti kyseenalaistaa, mutta kuten Nallen Tassunjäljissä blogissa todettiin, ovat johdon ja osakkeenomistajien intressit yhteneväiset ainakin seuraavat 3 vuotta (jonka jälkeen optiot erääntyvät).
Päädyin hankkimaan Betssonia salkkuuni 3,9% siivun. Suunnitelmana on katsoa ainakin Q3-raportti ja mikäli sen jälkeen kurssi korjaa noin 100 SEK:n tasolle, saatan jo luopua osakkeistani. Etenkin, mikäli silloin on löydettävissä jotain muuta järkevänhintaista ostettavaa. Mikäli kurssi ei nouse tavoitetasolleni, niin melko hyvä osinkotuotto ja kannattava liiketoiminta takaavat toivottavasti sen, että pääsen kohtuullisille tuotoille, vaikka sijoituksestani muodostuisi pidempiaikainenkin.
Erityiskiitos vielä Nallen Tassunjäljissä blogin kirjoittajalle erinomaisesta tilanneanalyysistä, josta sain inspiraation tilanteen tarkempaan tarkasteluun ja sijoituspäätökseeni.
Betsson on Tukholman pörssissä vaihdettava peliyhtiö. Yhtiöstä on kirjoitettu jonkin verran myös suomeksi esim. yhtiöesittely Nordnet-blogissa kampanjatarjouksen yhteydessä pari vuotta sitten: Kampanjayhtiö: Betsson. Tuoreempaa analyysiä löytyy blogista Fyysikon osingot: Betsson AB, länsinaapurin pelintarjoaja analyysissa.
Betssonin kurssikehitys on kuitenkin ollut melko vahvasti laskeva tämän vuoden aikana. Itse asiassa kurssi näyttää viime aikoina suorastaan romahtaneen. Syitä tähän on useampia. Näitä taas on valotettu varsin kattavasti Nallen Tassunjäljissä blogissa: Betsson - Johdon Kurssimanipulointi? ja Betsson - kirkas tulevaisuus.
Lyhyesti tiivistettynä yhtiö julkaisi Brexit laskun perään negatiivisen tulosvaroituksen, jonka aiheuttama voimakas kurssilasku (yli 30%) sattui ajanjaksolle, jonka perusteella johdon optioiden hinta määräytyy. Sattumaako? Kun Q2-tulos sitten julkistettiin olivat luvut annetun vaihteluvälin yläosissa. Suurin vaikutus oli valuuttakursseilla ja tulosta rasittivat myös panostukset jalkapallon EM turnauksen markkinointiin. Q2-esitys on kokonaisuudessaan nähtävissä täältä: http://investorrelations.en.betssonab.com/results.cfm Webcast kannattanee myös tsekata. Julkistuksen jälkeen kurssi nousikin reilut 10%, mutta on vielä parisenkymmentä prosenttia Brexitistä alkanutta tasoa alempana.
Eli tilanne näyttäisi minusta seuraavanlaisesta: pitkällä aikavälillä kyseessä on kasvava ja kannattava firma, jonka jakaa osinkoa. Nykykurssilla 4-Tradersin ennustama osinkotuotto on noin 5%. P/E on noin 14. Johdon rehellisyyttä voinee perustellusti kyseenalaistaa, mutta kuten Nallen Tassunjäljissä blogissa todettiin, ovat johdon ja osakkeenomistajien intressit yhteneväiset ainakin seuraavat 3 vuotta (jonka jälkeen optiot erääntyvät).
Päädyin hankkimaan Betssonia salkkuuni 3,9% siivun. Suunnitelmana on katsoa ainakin Q3-raportti ja mikäli sen jälkeen kurssi korjaa noin 100 SEK:n tasolle, saatan jo luopua osakkeistani. Etenkin, mikäli silloin on löydettävissä jotain muuta järkevänhintaista ostettavaa. Mikäli kurssi ei nouse tavoitetasolleni, niin melko hyvä osinkotuotto ja kannattava liiketoiminta takaavat toivottavasti sen, että pääsen kohtuullisille tuotoille, vaikka sijoituksestani muodostuisi pidempiaikainenkin.
Erityiskiitos vielä Nallen Tassunjäljissä blogin kirjoittajalle erinomaisesta tilanneanalyysistä, josta sain inspiraation tilanteen tarkempaan tarkasteluun ja sijoituspäätökseeni.
maanantaina, heinäkuuta 25, 2016
Salkun sisällön tarkastelua ja ostot Betsson ja Svenska Handelsbanken
Tämä on näköjään 200 blogimerkintäni. Ensimmäisen merkintäni olen tehnyt 21.8.2014 eli vajaassa parissa vuodessa olen kirjoitellut blogia keskimäärin noin kerran viikossa. Viime aikoina tahti on harventunut, mutta uskoakseni syksyllä minulla on jälleen hieman enemmän aikaa keskittyä myös sijoituksiini eli merkintöjä saattaa olla odotettavissa hieman useammin.
Parin vuoden aikana sijoitusblogit ovat nähdäkseni hieman muuttuneet. Aiemmin tarjolla oli selvästi enemmän yrityskohtaisia analyysejä, kun nyttemmin blogeissa käsitellään useammin säästämistä. Jonkin verran yhtiökohtaisiakin esitettelyitä toki edelleen löytyy. Omassa blogissani olen pyrkinyt pitämään linjan melko samana eli kirjoittelen yhtiöistä, joihin sijoitusmielessä tutustun ja lisäksi välillä kirjoittelen jostain muustakin.
Minusta hyvin tehdyt blogimerkinnät ovat erittäin mielenkiintoinen lisä käytettävissä olevaan sijoitusinformaatioon ja voin rehellisesti sanoa tehneeni muutaman onnistuneen sijoituksen juuri blogeista löytämieni mielenkiintoisten analyysien innoittamana. Kannattaa kuitenkin pitää aina mielessä, että mitään virallista sijoitusneuvontaa (omani tai muutkaan) blogimerkinnät eivät ole ja luvut kannattaa aina tarkistaa ja johtopäätökset tehdä oman arvion perusteella.
Kuten jo aiemmin olen maininnnut niin alkukesä meni pidemmän työreissun ja lomailun merkeissä. Kevään kova työtahti tuntui kostautuneen siinä, että melkein puoleen vuoteen en jaksanut olla kovinkaan kiinnostunut sijoitusasioista. Onneksi loma tuntuu tehneen tehtävänsä ja aivoni alkavat jälleen janota uusia haasteita. Mikäpä sen mukavampaa kuin heittäytyä sohvalle tablettitietokone kädessä selailemaan blogeja, Kauppalehden keskustelupalstaa, Seeking Alphaa, Morningstaria, 4-Tradersia ja yhtiöiden tilinpäätöksiä. Aloitin kierroksen kuitenkin Nordnesti ja omasta salkustani.
Avaa tili Nordnetissä
Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyi siihen, että vakuutusyhtiö Aflacin selvin aliarvostus näyttää viimein purkautuneen. Erityisen kalliina en sitä edelleenkään pidä, että P/E on noin 10 kuluvan vuoden ennusteella p/b:n ollessa 1.5 (ROE on aiemmin pyörinyt 15-20% tuntumassa, mutta ollut viime vuosina hieman matalampi).
Pääasiassa lääkintälaitteita valmistavan Atrionin kurssi on sen sijaan jatkunut kovaa nousua. Osakkeet näyttävät olevan jo lähes 100% plussalla salkussani. Suurin osa on vahvistuneen dollarin, sekä kohoneen arvostuksen ansiota. Yhtiötä hankkiessani sen P/E oli noin 20 ja nyt se on jo 30. Luku alkaa olemaan erittäin korkea melko hitaasti kasvavalle yhtiölle, jolla ei ymmärtääkseni ole arsenaalissaan mitään pankkia räjäyttävää skaalautuvaa erikoistuotetta. En usko, että arvostus on kestävällä pohjalla yhtiön laadusta huolimatta. Matalat korot ovat ajaneet monet sijoittajat turvallisina pidetyille toimialoille ja nähdäkseni arvostus alkaa olla irtautunut fundamenteistä. Omaan strategiaani on kuulunut olla myymättä, ellen löydä tilalle jotain houkuttelevaa ostettavaa. Nyt uskon sellaista löytäneeni ja Atrion taitaakin olla ensimmäinen salkkuni yhtiö, joka menee myyntiin turhan korkeaksi nousseen arvostuksen myötä (saatan palata tähän asiaan vielä myöhemmässä merkinnässä).
Alma media julkaisi hiljattain varsin hyvän Q2-raportin ja jo pitkään odottamani kurssinousu toteutui. Harkitsin hetken myös sitä, pitäisikö minun luopua osakkeista. Nähdäkseni yhtiö ei tulosennusteisiin (4-Tradersin mukaan kuluvan vuoden P/E 18 ja EV/EBITDA 8.8) nähden ole kuitekaan mitenkään hirvittävän korkealle arvostettu, joten jatketaan holdailua.
Gilead näyttää olevan edelleen kovasti miinuksella. Tänään nähdään, miten Q2 on mennyt ja nyt saattaisi olla lisäyspaikka, mutta en välttämättä halua kasvattaa yhtiön painoa salkussani. Olen harkinnut myös Atrionin luovutusvoittojen kuittausta myymällä tappiolliset Gileadit ja hankkimalla osaketta sitten päivän-parin päästä uudelleen (tietysti tämän voisi toteuttaa myös niin, että ostaisin osakkeita tänään ja myisin sitten ylimääräiset parin päivän päästä).
Muille salkkuyhtiöilleni ei juuri mitään ihmeempää näytä tapahtuneen. Päädyin kuitenkin tekemään kaksi lisäostoa: ruotsalaista vedonlyöntiä Betssonin ja pankkia Svenska Handelsbankenin muodossa. Tästä merkinnästä näyttää kuitenkin tulleen jo niin pitkän, että avaan näiden hankintojen taustoja myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.
Parin vuoden aikana sijoitusblogit ovat nähdäkseni hieman muuttuneet. Aiemmin tarjolla oli selvästi enemmän yrityskohtaisia analyysejä, kun nyttemmin blogeissa käsitellään useammin säästämistä. Jonkin verran yhtiökohtaisiakin esitettelyitä toki edelleen löytyy. Omassa blogissani olen pyrkinyt pitämään linjan melko samana eli kirjoittelen yhtiöistä, joihin sijoitusmielessä tutustun ja lisäksi välillä kirjoittelen jostain muustakin.
Minusta hyvin tehdyt blogimerkinnät ovat erittäin mielenkiintoinen lisä käytettävissä olevaan sijoitusinformaatioon ja voin rehellisesti sanoa tehneeni muutaman onnistuneen sijoituksen juuri blogeista löytämieni mielenkiintoisten analyysien innoittamana. Kannattaa kuitenkin pitää aina mielessä, että mitään virallista sijoitusneuvontaa (omani tai muutkaan) blogimerkinnät eivät ole ja luvut kannattaa aina tarkistaa ja johtopäätökset tehdä oman arvion perusteella.
Kuten jo aiemmin olen maininnnut niin alkukesä meni pidemmän työreissun ja lomailun merkeissä. Kevään kova työtahti tuntui kostautuneen siinä, että melkein puoleen vuoteen en jaksanut olla kovinkaan kiinnostunut sijoitusasioista. Onneksi loma tuntuu tehneen tehtävänsä ja aivoni alkavat jälleen janota uusia haasteita. Mikäpä sen mukavampaa kuin heittäytyä sohvalle tablettitietokone kädessä selailemaan blogeja, Kauppalehden keskustelupalstaa, Seeking Alphaa, Morningstaria, 4-Tradersia ja yhtiöiden tilinpäätöksiä. Aloitin kierroksen kuitenkin Nordnesti ja omasta salkustani.
Avaa tili Nordnetissä
Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyi siihen, että vakuutusyhtiö Aflacin selvin aliarvostus näyttää viimein purkautuneen. Erityisen kalliina en sitä edelleenkään pidä, että P/E on noin 10 kuluvan vuoden ennusteella p/b:n ollessa 1.5 (ROE on aiemmin pyörinyt 15-20% tuntumassa, mutta ollut viime vuosina hieman matalampi).
Pääasiassa lääkintälaitteita valmistavan Atrionin kurssi on sen sijaan jatkunut kovaa nousua. Osakkeet näyttävät olevan jo lähes 100% plussalla salkussani. Suurin osa on vahvistuneen dollarin, sekä kohoneen arvostuksen ansiota. Yhtiötä hankkiessani sen P/E oli noin 20 ja nyt se on jo 30. Luku alkaa olemaan erittäin korkea melko hitaasti kasvavalle yhtiölle, jolla ei ymmärtääkseni ole arsenaalissaan mitään pankkia räjäyttävää skaalautuvaa erikoistuotetta. En usko, että arvostus on kestävällä pohjalla yhtiön laadusta huolimatta. Matalat korot ovat ajaneet monet sijoittajat turvallisina pidetyille toimialoille ja nähdäkseni arvostus alkaa olla irtautunut fundamenteistä. Omaan strategiaani on kuulunut olla myymättä, ellen löydä tilalle jotain houkuttelevaa ostettavaa. Nyt uskon sellaista löytäneeni ja Atrion taitaakin olla ensimmäinen salkkuni yhtiö, joka menee myyntiin turhan korkeaksi nousseen arvostuksen myötä (saatan palata tähän asiaan vielä myöhemmässä merkinnässä).
Alma media julkaisi hiljattain varsin hyvän Q2-raportin ja jo pitkään odottamani kurssinousu toteutui. Harkitsin hetken myös sitä, pitäisikö minun luopua osakkeista. Nähdäkseni yhtiö ei tulosennusteisiin (4-Tradersin mukaan kuluvan vuoden P/E 18 ja EV/EBITDA 8.8) nähden ole kuitekaan mitenkään hirvittävän korkealle arvostettu, joten jatketaan holdailua.
Gilead näyttää olevan edelleen kovasti miinuksella. Tänään nähdään, miten Q2 on mennyt ja nyt saattaisi olla lisäyspaikka, mutta en välttämättä halua kasvattaa yhtiön painoa salkussani. Olen harkinnut myös Atrionin luovutusvoittojen kuittausta myymällä tappiolliset Gileadit ja hankkimalla osaketta sitten päivän-parin päästä uudelleen (tietysti tämän voisi toteuttaa myös niin, että ostaisin osakkeita tänään ja myisin sitten ylimääräiset parin päivän päästä).
Muille salkkuyhtiöilleni ei juuri mitään ihmeempää näytä tapahtuneen. Päädyin kuitenkin tekemään kaksi lisäostoa: ruotsalaista vedonlyöntiä Betssonin ja pankkia Svenska Handelsbankenin muodossa. Tästä merkinnästä näyttää kuitenkin tulleen jo niin pitkän, että avaan näiden hankintojen taustoja myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.
perjantaina, heinäkuuta 22, 2016
Pyynikin käsityöläispanimon osakeanti
Aloitetaan heti disclaimerilla: omistan jonkin verran Pyynikin käsityöläispanimon osakkeita. Tarkemmin sanottuna noin 3,5% sijoitusvarallisuudestani on sijoitettuna yhtiön osakkeisiin. Lisäksi voisin kai kutsua itsenäni olutharrastajaksi. Pyynikin käsityöläispanimon osakkeenomistaja olen ollut jo useampaan vuoden ja olen matkan varrella omistustani ajoittan lisännyt. Pääsyynä on ollut minulle mieluisan liiketoiminnan tukeminen, mutta uskon, että sijoitukseni saattaa joskus myös jotain tuottaa, parin ilmaisen oluen ja mielenkiintoisten keskusteluiden lisäksi. Tämän blogimerkinnän olen kuitenkin laatinut täysin itse yhtiön tarjoaman materiaalin ja omien havaintojeni pohjalta enkä ole esim. saanut siihen Pyynikin käsityöläispanimolta tai muultakaan taholta mitään korvausta (lukuunottamatta mahdollisia Googlen Affiliate-tuloja).
Sitten asiaan. Pyynikin panimo käynnisti julkisen osakeannin 15.6.2016 ja anti jatkuu 31.5.2017 saakka, mikäli osakkeita ei merkata loppuun aiemmin. Esitteessään yhtiön kertoo sillä olevan 800 A osaketta, joilla on 20-kertainen äänivalta B-osakkeeseen nähden, joita on annin jälkeen enintään 15 976 kpl. Osakkeen merkintähinta on 190 euroa eli paninon arvo on tällöin noin 3,2 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Sangenin arvo oli annin perusteella viitisen miljonaa ja Sorin 3,1 miljoonaa (mutta huomattava on, että sillä olisi päässyt omistamaan vain 55%:a varsinaista liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä, Pyynikillä vastaavaa tytäryhtiöjärjestelyä ei ole). Molemmilla osakesarjoilla on yhtälainen oikeus voitonjakoon.
Hieman ikävää on, ettei yhtiön kotisivuilta ainakaan kovinkaan kätevästi löydy tietoja viime vuosien taloudellisesta kehityksestä. Olen yrittänyt osallistua niin moneen yhtiökokoukseen kuin mahdollista ja tarkkailla yhtiön taloudellista kehitystä. Seuraavat havainnot perustuvat kuitenkin muistiini, joten niihin ei kannata suhtautua täysin 100% eksakteina faktoina.
Pyynikki on kolmessa vuodessa onnistunut kasvamaan myyntinsä puolesta maamme suurimpien pienpanimoiden joukkoon. Muistaakseni edellä ovat selkeästi enää Laitila ja Nokian panimo. Esim. Saimaan panimo on muistini mukaan suurin piirtein samaa kokoluokkaa. Pyynikin markkoille tuoma maistelu-sixpack herätti laajaa kiinnosta myös (ja ehkä enemmänkin) perinteisten oluthipsteripiirien ulkopuolella ja Pyynikin oluita olen bongannut kaupoissa Pirkanmaan lisäksi ainakin Iisalmessa ja Vaasan seudulla. Viime aikoina niitä on Tampereen seudulla ollut myös Lidlin valikoimassa eli jakeluverkostot alkavat olla kunnossa.
Erityisesti Pyynikin vahvemmat oluet ovat myös olleet makunsa puolesta varsin onnistuneita. Vahva portteri on kerännyt palkintoja kansainvälisestikin ja myös esim. Black IPA ja Vanilla stout ovat saaneet yleisöäänestyksissä palkintoja. Kauppavahvuiset oluet eivät ehkä olutharrastajien keskuudessa ole keränneet vastaavaa arvostusta, mutta esimerkiksi Kauppa-IPAn maku on mielestäni oikein kelvollinen.
Toisaalta Pyynikki on tehnyt tappiota joka vuosi. Syitä tähän on varmasti lukuisia, mm. toiminnan lähes kokonaan lopettanut tulipalo sekä vahva panostus kasvuun. Muistalisin, että pari vuotta sitten yhtiökokouksessa esitettiin ettei yhtiö enää tarvitse laajentuessaan lisää työvoimaa, mutta siitä huolimatta henkilöstökulut olivat nousseet melko selvästi viimeksi yhtiökokouksessa esitetyssä tilinpäätöksessä. Osin tämä johtunee käsityöläisyydestä eli siitä, että moni asia tehdään Pyynikillä edelleen käsityönä verrattuna astetta isompiin panimoihin. Toisaalta nämä asiat ovat sellaisia, jotka ovat melko helposti osakeannista kertyvillä pääomilla korjattavissa.
Viime yhtiökokouksen jälkeen minulle jäi kuitenkin hieman ristiriitainen käsitys jatkosta. Tappion kerrottiin johtuneen kasvusta, mutta ratkaisuksi esitettiin lisää kasvua. Yhtiökokouksessa nähtiin kuitenkin muutoksia yhtiön hallituksessa ja myöhemmin vastavalitun hallituksen puheenjohtajaa (yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaa) kuunnellessani vakuutuin siitä, että yksi hänen tärkeimpiä tavoitteitaan ja saattaa toiminta jatkossa kannattavaksi. Ymmärtääkseni viime aikoina siihen ollaan jo yksittäisinä kuukausina päästykin.
Tarkastellaan sitten hetki vielä arvostusta. Jos yhtiö yltää tänä vuonna tavoittelemaansa 2 miljoonan liikevaihtoon niin P/S-luku olisi 1.6. Laitilalla vastaava luku on Privanetin mukaan 1.84 ja Nokian panimolla 2.68. Olvin lukema on 1.73. Pienemmillä toimijoilla luku on osakeanneissa ollut vielä tätäkin korkeampi. Tämän valossa Pyynikki ei nyt mitenkään hirvittävän hintaiselta vaikuta, mutta toisaalta luku ei mittaa esim. kannattavuutta millään tavalla. Suhtaudun melko skeptisesti näihin panimoiden ilmoittamiin tulosennusteisiin, mutta jotain suuntaa ne toki saattavat arvonmääritykseen antaa. Jos 2017 ennustettu puolen miljoonan tulos saavutetaan niin silloin hinta/tulos (uskoisin, että tulos tässä yhteydessä tarkoittaa joko EBIT:a tai EBITDA:a) olisi 6.4. Varsin kohtuullisen oloinen sekin.
Mielestäni Pyynikki vaikuttaa edelleen melko kohtuullisesti hinnoitellulta pienpanimolta. Tiedossani ei ole mitään ikävää tytäryhtiöjärjestelyä ja vaikka äänivalta onkin keskittynyt Peren klaanille, niin kaikilla osakkailla on kuiteknin yhtälainen oikeus mahdolliseen voitonjakoon. Toisaalta listaamattomiin yhtiöhin liittyy aina riskejä ja lienee täysin päivän selvää, että Pyynikin on saatava panimotoiminta lähiaikoina kannattamaan tai muutoin sijoituksella ei paljoa arvoa tule olemaan. Kaikki edellytykset kannattavaan liiketoimintaan on mielestäni kuitenkin olemassa. Sekään ei tosin takaa mitään, mutta omaan salkkuuni olen panimoa kuitenkin pienen siivun päätynyt hankkimaan.
Sitten asiaan. Pyynikin panimo käynnisti julkisen osakeannin 15.6.2016 ja anti jatkuu 31.5.2017 saakka, mikäli osakkeita ei merkata loppuun aiemmin. Esitteessään yhtiön kertoo sillä olevan 800 A osaketta, joilla on 20-kertainen äänivalta B-osakkeeseen nähden, joita on annin jälkeen enintään 15 976 kpl. Osakkeen merkintähinta on 190 euroa eli paninon arvo on tällöin noin 3,2 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Sangenin arvo oli annin perusteella viitisen miljonaa ja Sorin 3,1 miljoonaa (mutta huomattava on, että sillä olisi päässyt omistamaan vain 55%:a varsinaista liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä, Pyynikillä vastaavaa tytäryhtiöjärjestelyä ei ole). Molemmilla osakesarjoilla on yhtälainen oikeus voitonjakoon.
Hieman ikävää on, ettei yhtiön kotisivuilta ainakaan kovinkaan kätevästi löydy tietoja viime vuosien taloudellisesta kehityksestä. Olen yrittänyt osallistua niin moneen yhtiökokoukseen kuin mahdollista ja tarkkailla yhtiön taloudellista kehitystä. Seuraavat havainnot perustuvat kuitenkin muistiini, joten niihin ei kannata suhtautua täysin 100% eksakteina faktoina.
Pyynikki on kolmessa vuodessa onnistunut kasvamaan myyntinsä puolesta maamme suurimpien pienpanimoiden joukkoon. Muistaakseni edellä ovat selkeästi enää Laitila ja Nokian panimo. Esim. Saimaan panimo on muistini mukaan suurin piirtein samaa kokoluokkaa. Pyynikin markkoille tuoma maistelu-sixpack herätti laajaa kiinnosta myös (ja ehkä enemmänkin) perinteisten oluthipsteripiirien ulkopuolella ja Pyynikin oluita olen bongannut kaupoissa Pirkanmaan lisäksi ainakin Iisalmessa ja Vaasan seudulla. Viime aikoina niitä on Tampereen seudulla ollut myös Lidlin valikoimassa eli jakeluverkostot alkavat olla kunnossa.
Erityisesti Pyynikin vahvemmat oluet ovat myös olleet makunsa puolesta varsin onnistuneita. Vahva portteri on kerännyt palkintoja kansainvälisestikin ja myös esim. Black IPA ja Vanilla stout ovat saaneet yleisöäänestyksissä palkintoja. Kauppavahvuiset oluet eivät ehkä olutharrastajien keskuudessa ole keränneet vastaavaa arvostusta, mutta esimerkiksi Kauppa-IPAn maku on mielestäni oikein kelvollinen.
Toisaalta Pyynikki on tehnyt tappiota joka vuosi. Syitä tähän on varmasti lukuisia, mm. toiminnan lähes kokonaan lopettanut tulipalo sekä vahva panostus kasvuun. Muistalisin, että pari vuotta sitten yhtiökokouksessa esitettiin ettei yhtiö enää tarvitse laajentuessaan lisää työvoimaa, mutta siitä huolimatta henkilöstökulut olivat nousseet melko selvästi viimeksi yhtiökokouksessa esitetyssä tilinpäätöksessä. Osin tämä johtunee käsityöläisyydestä eli siitä, että moni asia tehdään Pyynikillä edelleen käsityönä verrattuna astetta isompiin panimoihin. Toisaalta nämä asiat ovat sellaisia, jotka ovat melko helposti osakeannista kertyvillä pääomilla korjattavissa.
Viime yhtiökokouksen jälkeen minulle jäi kuitenkin hieman ristiriitainen käsitys jatkosta. Tappion kerrottiin johtuneen kasvusta, mutta ratkaisuksi esitettiin lisää kasvua. Yhtiökokouksessa nähtiin kuitenkin muutoksia yhtiön hallituksessa ja myöhemmin vastavalitun hallituksen puheenjohtajaa (yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaa) kuunnellessani vakuutuin siitä, että yksi hänen tärkeimpiä tavoitteitaan ja saattaa toiminta jatkossa kannattavaksi. Ymmärtääkseni viime aikoina siihen ollaan jo yksittäisinä kuukausina päästykin.
Tarkastellaan sitten hetki vielä arvostusta. Jos yhtiö yltää tänä vuonna tavoittelemaansa 2 miljoonan liikevaihtoon niin P/S-luku olisi 1.6. Laitilalla vastaava luku on Privanetin mukaan 1.84 ja Nokian panimolla 2.68. Olvin lukema on 1.73. Pienemmillä toimijoilla luku on osakeanneissa ollut vielä tätäkin korkeampi. Tämän valossa Pyynikki ei nyt mitenkään hirvittävän hintaiselta vaikuta, mutta toisaalta luku ei mittaa esim. kannattavuutta millään tavalla. Suhtaudun melko skeptisesti näihin panimoiden ilmoittamiin tulosennusteisiin, mutta jotain suuntaa ne toki saattavat arvonmääritykseen antaa. Jos 2017 ennustettu puolen miljoonan tulos saavutetaan niin silloin hinta/tulos (uskoisin, että tulos tässä yhteydessä tarkoittaa joko EBIT:a tai EBITDA:a) olisi 6.4. Varsin kohtuullisen oloinen sekin.
Mielestäni Pyynikki vaikuttaa edelleen melko kohtuullisesti hinnoitellulta pienpanimolta. Tiedossani ei ole mitään ikävää tytäryhtiöjärjestelyä ja vaikka äänivalta onkin keskittynyt Peren klaanille, niin kaikilla osakkailla on kuiteknin yhtälainen oikeus mahdolliseen voitonjakoon. Toisaalta listaamattomiin yhtiöhin liittyy aina riskejä ja lienee täysin päivän selvää, että Pyynikin on saatava panimotoiminta lähiaikoina kannattamaan tai muutoin sijoituksella ei paljoa arvoa tule olemaan. Kaikki edellytykset kannattavaan liiketoimintaan on mielestäni kuitenkin olemassa. Sekään ei tosin takaa mitään, mutta omaan salkkuuni olen panimoa kuitenkin pienen siivun päätynyt hankkimaan.
lauantaina, heinäkuuta 16, 2016
Heinäkuun mietteitä
Heinäkuu on edennyt jo puoleen väliin. En ole edelleenkään juuri jaksanut markkinoita seurata. Salkkuni kehitys näyttää olleen kuitenkin suotuisa ja itse asiassa eräs rajapyykki näyttää myös rikkoutuneen. Nordnet-salkkuni arvo on ylittänyt 50 k€ (lisäksi minulla on jonkin verran rahastoja Seligsonilla sekä jokusia listaamattomia osakkeita). Noin kolmessa vuodessa salkun arvo on noussut noin 1,5 kertaiseksi. Tällä hetkellä vain pari salkkuni osaketta on miinuksella, näistä pahiten Gilead noin 22% pakkasella.
Seligsonin osavuosikatsauskin tipahti viime viikolla sähköpostiin. Kovin suuria yllätyksiä sieltäkään ei löytynyt. Phoenixin katsauksessa tosin mainittiin monien osakkeiden olevan tällä hetkellä houkuttelevan halpoja sijoittajien suosiessa luotettaviksi ja vakaiksi koettuja kohteita. Phoenixin arvopaperilistaus pitänee jatkossa ottaa tarkempaan tarkasteluun ja katsoa löytyisikö sieltä vielä jotain pientä salkun täydennykseksi.
Yritän jatkossa hieman aktivoitua blogikirjoittelun suhteen. Ainakin Pyynikin käsityöläispanimon annista voisin muutaman sanasen kirjoittaa ja lisäksi Handelsbanken vaikuttaisi tällä hetkellä melko houkuttelevasti hinnoitellulta, vaikkakin pahin Brexit-paniikki taisi jo olla ja mennä.
Seligsonin osavuosikatsauskin tipahti viime viikolla sähköpostiin. Kovin suuria yllätyksiä sieltäkään ei löytynyt. Phoenixin katsauksessa tosin mainittiin monien osakkeiden olevan tällä hetkellä houkuttelevan halpoja sijoittajien suosiessa luotettaviksi ja vakaiksi koettuja kohteita. Phoenixin arvopaperilistaus pitänee jatkossa ottaa tarkempaan tarkasteluun ja katsoa löytyisikö sieltä vielä jotain pientä salkun täydennykseksi.
Yritän jatkossa hieman aktivoitua blogikirjoittelun suhteen. Ainakin Pyynikin käsityöläispanimon annista voisin muutaman sanasen kirjoittaa ja lisäksi Handelsbanken vaikuttaisi tällä hetkellä melko houkuttelevasti hinnoitellulta, vaikkakin pahin Brexit-paniikki taisi jo olla ja mennä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)