Blogi sisältää aloittelevan sijoittajan mietteitä sijoittamisesta ja arvonmäärityksen sietämättömästä keveydestä

keskiviikkona, joulukuuta 30, 2015

Ajatuksia menneestä ja tulevasta

Vuoden ollessa lopuillaan lienee jälleen sopiva hetki suunnata ajatukset hetkeksi kinkusta ja konjakista sijoituksiin ennen rakettaja ja kuohuvaa.

Herkuille perso piensijoittaja reflektoi hiljattain blogissaan kahta vuottaan sijoittajana ja muutamassa kohtaa en voinut muuta kuin nyökytellä tekstiä lukiessani. Näinhän se menee. "Ylimääräiset" säästöt on sijoitettu ja jotain isompaa hankintaakin saattaa olla tulossa. Elämäntilanne, jossa "voin seurata tilannetta, miettiä vaihtoehtoja ja seurata osinkojen kertymistä. Tämä ei ole huono vaihtoehto, tosin hieman kyllä tylsä" kuulostaa hyvinkin tutulta.

Välillä kiireen hetkeksi hellittäessä tulee pohdiskeltua myös elämän suuria kysymyksiä. Huomaan ehkä yrittäneeni välillä pihistellä rahan kanssa hieman turhaankin, jotta sijoitettavaa jäisi. Tasapainotila järkevän kulutuksen ja säästämisen välillä on vaikea. Jos rahan menoa ei kontrolloi yhtään, niin mitään ei taatusti jää säästöön. Toisaalta vanha klisee siitä, että lapset ovat vain kerran pieniä on totta. Lisäksi elämä on rajallinen ja huomista ei kukaan voi koskaan täysin varmasti tietää. Pitäisi vaan kyetä ymmärtämään mitkä ovat oikeasti sellaisia asioita, joihin rahojansa kannattaa pistää.

Jokin aika sitten luin Madventures-Rikun kolumnin matkustelusta. Hän viittasi tutkimukseen, jonka mukaan tavara ei tee ihmistä onnelliseksi, mutta matkustelu tekee. Voin osittain tämän väitteen allekirjoittaa. Valmistumisen jälkeen tekemääni 10 viikon Etelä-Amerikan kiertämistä en vaihtaisi 600 Koneen osakkeeseen, vaikka suurin piirtein sen verran reissulle taisi tulle hintaa (Koneen silloisella pörssikurssilla). Toisaalta pari vuotta sitten ostamani lähes uusi auto on myös tuonut paljon helpotusta elämään ja onhan sillä ajaminen sekä maantiellä, että kaupungissa paljon mukavampaa kuin aiemmalla vanhalla autollani.

Tällä hetkellä toivoisin, että voisin tehdä aavistuksen vähemmän töitä ilman, että tulotasoni merkittävästi kärsisi. Työmatkat lasten päiväkodista hakemisineen nielaisevat niin ison osan ajasta etten viikolla tahdo saada juuri mitään aikaan. Urheilu on jäänyt pelottavan vähälle. Lisäksi olen ottanut muutamia melko huonosti palkattuja, mutta minulle mieleisiä lisätöitä. Motivaationi niihin on kuitenkin korkea, koska niissä saan toteuttaa sitä, mitä uskon oikeasti haluavani tehdä. Ammattiinikin olen melko lailla tyytyväinen, mutta työn toteutus on valitettavan huonoa lähes joka paikassa. Keväämmällä tosin sivutöideni ansiosta on tiedossa pari selvästi rahakkaampaankin keikkaa, joista toiseen liittyy mieluisalla tavalla myös matkustaminen.

Ensi vuonna tarkoitus on siis tehdä hieman vähemmän töistä ja syksyllä aioinkin jäädä lyhyellä virkavapaalle työstäni tehdäkseni hetken toista hieman kevyempää, mutta aavistuksen huonommin palkattua työtä, jonka työsidoinnaisuus on kuitenkin selvästi nykyistä työtäni vähäisempi. Aion myös ensi vuonna matkustella hieman ja tarkoitus olisi lisäksi yrittää jaksaa viikonloppuisin keksiä mukavaa tekemistä koko perheen voimin. Näiden lisäksi aion ottaa tavoitteekseni ehtiä harrastamaan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa sekä lisäksi tietysti arjen hyötyliikunnat, kuten tilanteen salliessa kauppamatkat pyörällä jne.

Sijoituspuolella odotettavissa lienee tylsyyden sietämisen opettelua. Onneksi minulla on kuitenkin melko paljon muitakin mielenkiinnon kohteita ja olen osittain jo opetellutkin olemaan seuraamatta pörssikursseja päivittäin tai edes viikottain kuluneen vuoden aikana.

Hyvää uutta vuotta.

sunnuntaina, joulukuuta 20, 2015

Onko tässä mitään järkeä? Sijoitusten tarkastelua vuodelta 2015

Nyt kun vuosi alkaa olla taas lopuilla, lienee paikallaan tarkastella miten on mennyt. Viime vuoden tuottoja en näköjään ole tänne kirjannut, mutta syyskuussa 2014 laskeskelin saaneni vuodessa vähän reilun 6% tuohon.

Mutta pidemmittä löpinöittä itse asiaan. Tarkastellaanpa ensin vertailun vuoksi lasteni sijoitusten tuottoa. Lasten salkut koostuvat siis kahdesta hyvin hajautetusta pörssinoteeratusta rahastosta. Vuosituotto on 6,8% ja vuoden alusta tuottoa on kertynyt 4,6%. Esim. Helsingin kasvuindeksi on tuottanut hieman reilut 10% ja NASDAQ100 on suurin piirtein lasteni salkkujen kanssa tasoissa.

Entä oma salkkuni sitten? Vuoden tuotto on 30% ja vuoden alusta 28%. Varsin mukavat luvut siis, vaikka osa varallisuudestani on Seligsonin rahastoissa, jotka eivät ole näissä luvuissa mukana. Suurin omistukseni Phoebus on tuottanut vuodessa 9,5% eli rahastojen mukaan ottaminen laskee tuottojani jonkin verran. En nyt kuitenkaan ole ainakaan vielä jaksanut alkaa Exelin kanssa touhuamaan.

Vertailun vuoksi edellisen kahden vuoden tuotto on 35% eli suurin osa tuotoista on tullut tänä vuonna. Venäjän ja erityisesti Nokian renkaisen osuus tuotosta on merkittävä, mutta myös dollarin vahvistuminen sekä muutama yksittäinen onnistuminen (Atrion, INBK, Protector Forsikring ja Revenio) ovat olleet vaikuttamassa hyvään tulokseen. Huonoiten ovat pärjänneet Fortum ja IBM, joista ensinmainittua tulin ostaneeksi aivan liian kalliilla keväällä.

Entä jatko sitten? Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Salkussani on muutama yhtiö, joide osakkeet eivät mielestäni nauti vielä niiden täyden potentiaalin mukaista arvostusta (BMW, Nixu ja Technopolis sekä toivottavasti myös Alma media, Munksjö ja Gilead). Toivottavasti ainakin osa niistä kuuluu ensi vuoden voittajiin. Tämän vuoden perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että oman tien kulkeminen saattaa sittenkin kannattaa ja aionkin jatkaa strategiani mukaista osakepoimintaa jatkossakin.

torstaina, joulukuuta 10, 2015

Outotec, Oksaharju ja Oldenburg

"Kaivossektorin näkymät painuvat edelleen" alaotsikoi Inderes eilen aamukatsauksessaan. Syynä on Kiinan talouskasvun hidastumisesta johtuva raaka-aineiden hintojen lasku. Suuret kaivosyhtiöt leikkaavat investointejaan ja tämä heijastuu myös esimerkiksi Outotecin, Metson ja Atlas Copcon kursseihin.

Miten tällaiseen tilanteeseen ollaan oikein päädytty? Nopeasti ajateltuna tuntuu kummalliselta, että maailmassa, jossa on enemmän populaa kuin koskaan, metallien kysyntä voi äkisti näin romahtaa. Etenkin kun Kiinankin taloudesta saatiin jälleen myös positiivisia uutisia esimerkiksi inflaation osalta.

Kaivan jälleen esiin toisen suosikkiguruni (arvatkaa kuka se toinen on) kirjoituksen aiheesta. Oldenburg kertoo, että "Vuosina 2000-2004 kaivoksiin investoitiin noin 25 miljardia dollaria vuodessa, vuosina 2008-2011 keskimäärin 100 miljardia". Hän arvelee, että investoinnit tulevat jatkumaan korkealla tasolla "kunnes riittävä tuotantokapasiteetti aiheuttaa metallien hintojen laskun tasolle, jolla uusien kaivosten avaaminen ei ole enää järkevää."

Oldenburg viittaa myös Outotecin sijoittajaesitykseen joka sittemmin on, syystä tai toisesta, kadonnut johonkin: "Outotec kertoo, että metallien kysyntä on ikuisessa nousukiidossa, koska kehittyvien maiden kasvu on niin voimakasta. Ehkä niin onkin, mutta minusta kyseessä voi yhtä hyvin olla vain väliaikainen buumi, jonka jälkeen investointitarpeet laskevat suunnilleen normaalille tasolle, kunhan metallien hinnat ovat ensin normalisoituneet." Oldenburg toteaa, että: "Ero on hyvin ratkaiseva, jos mietit sijoittamista Outoteciin – tuleeko yhtiön liikevaihto jatkossakin olemaan tasoa 2 miljardia, vai esimerkiksi neljäsosa siitä?"

Tällä hetkellähän esimerkiksi Kiinan talous kasvaa edelleen, mutta painopiste on siirtymässä investoinneista kulutukseen. Tällaisessa tilanteessa hyötyjät eivät ole samoja. Kaivosyhtiöillä saattaakin olla edessä vielä monta laihaa vuotta.

Kuinka sitten arvioida kaivosalalla toimivien (tai yleensäkin syklisten) yhtiöiden järkevää arvostustasoa. Tästäkin aiheesta löytyy Oldenburgin kirjoittama kattava teksti Phoebus-blogista vuodelta 2013, jossa hän toteaa, että: "yhtiön järkevää arvostusta on huomattavasti vaikeampaa hahmottaa syklisten kuin vakaiden yhtiöiden kohdalla. Pyrin kaikissa yhtiöissä ”normalisoimaan” tuloksen suhdanteiden yli tarkastelemalla 10-15 vuoden tulostrendejä suhteessa toimialan muihin yhtiöihin. Mutta normalisoiminen on vaikeampaa, jos tulos on eri suhdanteissa kaikkea maan ja taivaan välillä."

Olennaisinta on siis tarkastella tulosta riittävän pitkällä aikavälillä, joka esimerkiksi kaivosyhtiöiden kohdalla ei ole viisi vaan enemmänkin viisitoista vuotta. Nähdäkseni tähän ansaan lankeaa esimerksi Jukka Oksaharju kirjoittaessaan Outotecin osto-ohjelmastaan vuonna 2013. Näin jälkikäteen minun on tietysti helppo täältä blogini porsliinitornista huudella ja rehellisyyden nimissä mainittakoon, että itsekin menin Outotecia hetkeksi hankkimaan, mutta myin onnekseni osakkeet sitten pienellä voitolla pois Oldenburgin kirjoituksen luettuani ja tajuttuani etten oikeasti osaa yhtään hahmottaa miten pitkään kaivosalan ahdinko tulee kestämään. En myöskään väitä, ettei Oksaharju olisi tätä samaa saattanut tietää, sillä hänen Nordnet-blogin kirjoituksethan eivät ole sijoitussuosituksia (kuten esim. tämä bloginikaan ei ole) ja saattaa siksi olla ettei hän tämänkään vuoksi tuhlannut aikaansa perusteellisempaan analyysiin pidemmältä ajanjaksolta.

Joka tapauksessa kaivosalan yrityksiä kannattanee siis tarkastella riittävän pitkällä aikavälillä. Piensijoittajalta tämä vaatii jonkin verran ylimääräistä vaivaa, sillä luvut joutuu usein onkimaan vanhoista vuosikertomuksista (jos joku tietää jonkun luotettavan maksuttoman palvelun, josta tietoa esim. suomalaisten tai ruotsalaisten yhtiöiden EPS:stä, ROE:sta ja EBIT%:sta 10-15 v ajalta niin kertokoon ihmeessä muillekin ja edistäköön markkinoiden tehokkuutta). Helpompi vaihtoehto olisi tietysti omistaa se kuuluisa kristallipallo, josta voisi sitten katsoa hetken, jolloin sykli on kääntymässä niin etteivät muut sitä ole hoksanneet, mutta sellaista ei joulupukki minulle viime joulunakaan vielä saanut toimitettua hartaasta toiveestani huolimatta.

tiistaina, joulukuuta 08, 2015

Velalla vai ilman

Blogikirjoittelu on muiden kiireiden vuoksi jäänyt viime aikoina hieman vähemmälle. Salkussanikaan ei ole juuri mitään ihmeempiä mullistuksia tapahtunut. Päädyin kuitenkin tekemään luottohakemuksen Nordnet.fi Superluottoa ajatellen.

En ole juurikaan muuttanut ajatuksia velalla sijoittamisesta, mutta toisaalta ajattelin ettei noin halvalla lainaa kuitenkaan saa juuri mistään muualta. Mistä sitä koskaan varmasti tietää, vaikka sitä johonkin joku päivä tarvisi. Saa nyt nähdä käykö tässä niin, että luistan hitaasti periaatteistani ja huomaan joku päivä sijoittavani kuitenkin velaksi.

Itse asiassa päätin jo sen verran lainaa testata, että hankin muutaman Technopoliksen osakkeen aiemmin hankkimieni kaveriksi. Velkaa salkussa on tällä hetkellä noin 2% sen arvosta ja tuo pitäisi olla helppo kuitata keväällä esim. osingoista. Enempää en ainakaan näillä arvotustasoilla ajatellut lainaa ottaa.

torstaina, marraskuuta 19, 2015

Technopolis



Vaikka olen useampaan otteeseen suunnitellut mieluummin vähentäväni omistuksieni määrää kuin lisääväni, olen jälleen kerran iskenyt silmäni uuteen yhtiöön.

Toisaalta olen kuitenkin jo pidempään ajatellut hankkivani salkkuun jotain kiinteistösijoitusyhtiötä. Syynä on ainakin hajautus. En omista sijoitusasuntoja, enkä ainakaan tällä hetkellä sellaisia ole myöskään hankkimassa. Suomessa ei taida tällä hetkellä toimia kuin yksi REIT-muotoinen kiinteistörahasto (josta olen ajatellut pysyä visusti erossa). Jenkeistä vaihtoehtoja löytyisi, mutta en ainakaan vielä ole löytänyt yhtään, johon olisin erityisesti mieltynyt.

Technopolis ei ole varsinaisesti REIT, mutta kiinteistöyhtiö se on. Yhtiöstä on käyty erittäin kattavaa ja asiantuntevaa keskustelua Kauppalehden keskustelupalstalla jo 190 sivun verran. Erityisen mielenkiintoisen keskustelusta tekee se, että siihen on osallistunut myös yhtiön sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö. Suosittelen kiinnostuneita lukemaan keskustelun läpi. 

Technopolis ei kuitenkaan ole pelkkä kiinteistöyhtiö. Anders Oldenburg on kommentoinut yhtiötä lyhyesti Phoebus-blogissa vuonna 2007 seuraavasti: "Technopolis ei toki ole aivan puhdas kiinteistöyhtiö, vaan palveluyhtiön, rakennuttajayhtiön ja kiinteistöjä omistavan yhtiön yhdistelmä. Näin ollen, sen tuotto-odotus ja riski ovat suuremmat kuin vain kiinteistöjä omistavan yhtiön."

Technopolis itse kertoo toiminnastaan seuraavaa: "Technopoliksella on kolmenlaisia palveluita: toimitila- ja liiketoimintapalveluita sekä asiakasyritysten henkilöstölle suunnattuja palveluita. Kaikki palvelut on suunniteltu joustamaan asiakkaiden tarpeiden mukaan, muun muassa toimitilaa voidaan vuokrata yhdestä työpisteestä aina tuhansiin neliömetreihin saakka." 

Taloudelliset tavoitteensa yhtiö listaa seuraaviksi: "Taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2015 - 2020 ovat:       
keskimäärin 10 % liikevaihdon ja käyttökatteen vuotuinen kasvu     
palveluliiketoiminnan liikevaihdon osuuden kasvattaminen 15 %:iin yhtiön liikevaihdosta vertailukelpoiselle kiinteistökannalle vuoteen 2020     
sijoitetun pääoman tuottotavoite (ROCE) vähintään 5,5 % vuodessa    
omavaraisuustavoite vähintään 35 % yli suhdanteen"

Osinkopolitiikka on seuraava: "Elokuussa 2014 päivitetyn osinkopolitiikkansa mukaan Technopolis jakaa vuosittain osinkoa keskimäärin 1/3 EPRA:n (European Public Real Estate Association) suositusten mukaisesti lasketusta operatiivisesta tuloksesta."

Tästä päästäänkin sitten itse asiaan eli kiinteistösijoitusyhtiön tunnuslukuihin. Kiinteistöyhtiön kohdalla raportoitu nettotulos sisältää omistuksien käypien arvojen muutokset eikä se siis kerro kovinkaan paljoa todellisesti rahavirrasta. Operatiivinen tulos on paljon käyttökelpoisempi (lainaus Technopoliksen vuosikertomuksesta 2014): "Operatiivisessa tuloksessa esitetään yhtiön tilikauden tulos lukuun ottamatta tilikauden aikaista sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta, rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutosta, realisoitumattomia valuuttakurssivoittoja ja -tappioita, sekä mahdollisia kertaluonteisia eriä, kuten luovutusvoittoja ja -tappioita."


Viime vuoden vuosikertomuksesta näemme siis, että että vaikka koko vuoden raportoitu tulos oli tappiollinen, oli operatiivinen tulos kuitenkin varsin hyvä. Tappiot syntyivät siis sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksesta, jolla ei ollut vaikutusta osingonmaksun perustana olevaan operatiiviseen tulokseen. 

On kuitenkin ehkä hyvä huomioida Anders Oldenburgin näkemys kiinteistösijoitusyhtiöiden poistoihin liittyen Phoebus-blogissa 39/06: "Kiinteistösijoitus on osakkeen ja obligaation välimuoto, niin tuotto- kuin riskimielessä. Se on itse asiassa ehkä lähimpänä juuri inflaatiolinkattua obligaatiota (kuten TIPS). Talothan eivät kasva, mutta vuokratuotto kasvaa suhteellisen varmasti inflaation mukana, kunnes talo räjäytetään ja rakennetaan tilalle uusi. Paitsi silloin kun talo on tyhjänä, joka tapahtuu väistämättä aina välillä". Tästä seuraa, että: "vuokratuottoa laskiessa poistoja ei ole syytä unohtaa, kuten useimmat kiinteistösijoittajat tuntuvat tekevän. Taloja ei kovin usein jouduta perusremontoimaan, mutta se on väistämättä edessä aina välillä." Technopoliksen operatiivisessa tuloslaskelmassa poistot on kuitenkin nähdäkseni laskettu kuluiksi.

Lisäksi "tyhjänäolon riski (jolloin tuotot ovat negatiiviset, koska ylläpitokulut eivät lopu) on syytä sisällyttää vuokratuotto-odotusta laskiessa. Sen merkitys on yllättävän iso."

Technopoliksen vuokrausaste vaikuttaa melko korkealta. Esimerkiksi Spondan vastaava luku on ollut hieman päälle 86% viime aikoina.

"Kolmas, ja mielestäni ehkä tärkein ajattelemisen arvoinen asia kiinteistösijoituksessa on kulut", Oldenburg jatkaa. 
1000 euroa
Kiinteistöjen hoitokuluja en laske tässä tarkoitetuiksi kuluiksi, mutta hallinnon kulut ovat mielestäni tällaisia. Oldenburg on Spondan kohdalla verrannut näitä yhtiön markkina-arvoon (vuonna 2006 luku oli 0,8%). Technopoliksen markkina-arvo on Kauppalehden mukaan 393 miljoonaa euroa eli Technopoliksin kulut markkina-arvoon suhteutettuna ovat 3,3%. En kuitenkaan tiedä kuinka relevantti tämä luku lopulta on, sillä Technopolis ei mielestäni kuitenkaan vertaudu suoraan esim. mihinkään obligaatiorahastoon ja toisaalta Oldenburg itsekin on sitä mieltä, että lukua laskiessa myös velka (eli yhtiön kokonaisarvo) tulisi huomioida. Velkaa on noin 897 miljoonaa eli tällöin kulut ovat noin 1%, mikä vaikuttaa selvästi kohtuullisemmalta. Ja toisaalta esimerkiksi operatiivista tulosta laskettaessa hallinnon kulut on joka tapauksessa  huomioitu.

Entä kuinka Technopoliksen operatiivinen tulos on sitten viime vuosina kehittynyt?
vasemmalla 2014, sitten 2013 jne
Operatiivinen tulos on siis viime vuosina ollut hiljalleen kasvussa. On myös huomattava, että Technopolis maksoi osinkoa myös v. 2009 (esimerkiksi Sponda jätti tällöin osingon välistä).


Technopoliksen liikevaihdosta yli 90% tulee vuokratuotoista, vaikka palveluliiketoiminnan osuutta pyritäänkin kasvattamaan. Yhtiön vuokratuotto% on viime vuosina ollut melko tasainen:

vasemmalla 2014, sitten 2013 jne.

7,5% nettovuokratuotto on melko korkea kun sitä vertaa esimerkiksi Spondaan, Oravasta puhumattakaan. Lisäksi Technopolista saa tällä hetkellä hankittua alle yhtiön nettovarallisuutta vastaavalla hinnalla. Yhtiön nettovarallisuus osaketta kohti on 4,57 € ja osakekurssi on tällä hetkellä 3,74 € eli 82% NAV:sta. 

Technopolis arvostaa kiinteistönsä pääosin 10 vuoden kassavirta-analyysin pohjalta ja yhtiön lisäksi yhtiö teettää myös ulkopuolisen arvioija lausunnon kiinteistöjen arvostamisesta. Tietoa tästä löytyy niin ikään Technopoliksen sijoittajasivuilta (valitettavasti vuoden 2015 linkki ei toiminut). Arvioiden paikkansapitävyyden puolesta puhuu myös se, että kiinteistöjä on ilmeisesti saatu myös kaupaksi niille arvioituihin hintoihin. Technopoliksesta ja sen arvostuksesta löytyy kirjoitus myös Rahalla vapaaksi -blogista.

Technopoliksen velkaantuneisuus on melko korkea, etenkin jos sitä vertaa muilla aloilla toimiviin yrityksiin. Omavaraisuusaste oli Q3-katsauksen mukaan 38,2%, mutta se taitaa kuulua asiaan yhtiön toimialalla. Yhtiö on lisäksi järjestellyt rahoitustaan viime aikoina uusiksi, mikä vaikuttaa mielestäni melko järkevältä nykyisessä matalien korkojen tilanteessa.

Entäpä kilpailuedut sitten? Melko hyvä yhteenveto löytyy yhtiön sivuilta kohdasta Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014. "Syynä markkinatasoa korkeampiin käyttöasteisiin ovat Technopoliksen myynnin organisointi pääosin omalla henkilöstöllä, kannustinjärjestelmä ja palveluliiketoiminnan tuomat edut." "Technopoliksen muuntojoustavat kohteet ja joustavat sopimusratkaisut mahdollistavat asiakkaiden kasvun. Technopoliksen tilakanta on myös useilla paikkakunnilla keskimääräistä laadukkaampaa. Edellä mainitut tekijät yhdessä ovat mahdollistaneet nykysopimuskannan korkeat vuokratasot."

Sitten päästäänkin pikku hiljaa arvonmääritykseen. Asiaa voi lähestyä useammasta näkökulmasta. Jos ajatellaan, että osaketta saa noin 82% alle NAV:n niin 7,5% tuotosta tarvisi maksaa vain noin 80% niin päästäisiin noin 9% tuottoon. Toisaalta yhtiötä voi arvioida niin, että 50 sentin operatiivisesta tuloksesta joutuu maksaa 3,74 € eli P/E on tällöin 7,5. Tämä tarkoittaisi noin suoraa 13 % tuottoa ilman minkäänlaista kasvua. Osinkoa 50 sentin tuloksesta riittäisi jaettavaksi noin 16 senttiä, joka tietäisi noin 3,5% osinkotuottoa. Se ei vaikuta järin suurelta, mutta osingon lisäksi Technopolis on ostellut omia osakkeitaan, mikä on mielestäni varsin järkevää yhtiön pörssikurssin ollessa selvästi alle NAV:n.  

Päädyinkin eilen hankkimaan Technopolista pienen siivun salkkuuni. Yhtiön paino on tällä hetkellä 2,3% eli melko pieni. Tarkoitus on lisäillä omistusta jatkossa (jos hinta on kohdallaan sitten kun tililtä löytyy seuraavan keran sijoitettavaksi sopivaa valuuttaa). Technopoliksen olen ajatellut salkuuni hyvin pitkäaikaiseksi sijoitukseksi.

torstaina, marraskuuta 12, 2015

Q3-tuloksia: Restamax ja Atrion sekä BMW, INBK, Praxair

Restamax raportoi tuloksensa viime viikon perjantaina. Yhtiö tarkisti hieman liikevaihtoennustettaan ylöspäin eli kuluvana vuonna ylletään 110 miljoonan liikevaihtoon 100 miljoonan sijaan. Q3 oli muutoinkin yllättävänkin vahva ja liikevoitto parani vertailukaudesta 13,8%. Myös henkilöstövuokrauksen kasvu oli erittäin ilahduttavaa, vaikka se edelleen hyvin pienen osan tuloksesta muodostaakin.

Atrion raportoi liikevaihdon ja tuloksen kasvaneen jonkin verran vertailukauteen nähden. Yhtiön osakkeiden määrä on laskenut omien ostojen myötä vuodessa 1,966 miljoonasta 1,860 miljoonaan ja tätä myöten EPS parani mukavasti 3,91 dollarista 4,19 dollariin. Yhtiö ennustaa kasvun olevan lähitulevaisuudessa melko hidasta johtuen mm. vahvasta dollarista ja maailmantalouden heikosta tilanteesta sekä esimerkiksi oftalmologiatuotteiden myynnin hidastumisesta. Kuluvan vuoden ennusteelle Atrionin P/E on noin 25, mikä on hitaasti kasvavalle firmalle melko korkea. En nyt kuitenkaan ole toistaiseksi myymässäkään, sillä pidän yhtiön johtoa pätevänä (mm. se etteivät ole lähteneet väkisellä yrityskaupoille arvostustasojen ollessa korkeat ja että ovat jakaneet voittoja omistajille myös omien osakkeiden ostoilla).

BMW on jäänyt ainakin itselläni hieman paitsioon viime aikoina. Olen myös miettinyt sitä, kannattaako tällaisella pääomaan runsaasti sitovalla ja erittäin kilpaillulla alalla toimivaa yhtiötä edes omistaa (etenkin kun yhtiön kotimaa perii vielä osingoista ylimääräisiä verojakin). Olen kuitenkin toistaiseksi päätynyt omistamiseen johtuen siitä, että näkisin Bemarilla olevan ainakin jonkinlaista kilpailuetua ja lisäksi yhtiön lyhyen ajan näkymät vaikuttavat mielestäni aika positiivisilta huolimatta toisen saksalaisen autotalon päästöskandaaleista. Q3:lla liikevaihto kasvoi 14% ja EBIT maltillisemmin 4,3%.

First Internet Bancorp jatkoi kasvu-uralla, mutta edelliseen neljännekseen verrattuna EPS:n kasvu oli melko hidasta: 2,0%. Sijoittajaesitykestä käy ilmi, että kasvu näyttäisi olevan nyt hieman tasaantumassa. Lainojen laatu näyttäisi olevan varsin hyvällä tolalla, mutta vakavaraisuus näyttäisi olevan laskussa:


Jossain välissä tarvittaneen taas osakeantia, mikäli kasvuvauhti aiotaan pitää samana. Näyttääkin nyt jälkikäteen siltä, että onnistuin ajoittamaan myyntini melko hyvin elokuun alkuun, sillä silloin INBK:n osakkeesta maksettiin hieman yli 37 dollaria kappaleelta. Nykyisin hinta on laskenut alle kolmeenkymppiin. INBK:ta toki löytyy salkustani edelleenkin ja edessä häämöttävä korkojen nousu ei pitäisi pankille ainakaan hirvittävän negatiivinen asia olla (mutta ymmärtääkseni se ei välttämättä ainakaan alkuun ole kuitenkaan erityisen positiivinenkaan seikka).

Praxair raportoi haastavasta neljänneksestä. Liikevaihto ja tulos laskivat, mutta suurin selitys taisi löytyä kuitekin valuuttakursseista. Suurempi kuva on mielestäni kuitenkin edelleen ennallaan.

torstaina, marraskuuta 05, 2015

Q3-tuloksia: Munksjö, Fenix, Tikkurila ja Sampo

Munksjö raportoi liikevaihdon laskeneen aavistuksen ja käyttökateprosentin jääneen 7,4:ään. Erityisesti liiketoimintasegmentti Graphics and Packaging on yhtiön murhekryyni, sillä Q3:n tulos painui tämän osion osalta miinukselle ja kuluvan vuoden käyttökateprosenttikin on vaivaiset 1. Toivotaan, että jatkossa on luvassa parempaa. Ehkä aavistuksen odotuksiani heikommaksi raportti jäi ja firma saa kyllä tehdä töitä päästäkseen vuoden 2016 tavoitteisiinsa:


Fenixin raporttia odotin mielenkiinnolla ja usko koko raportin julkaisuun meinasi taas loppua kun sitä ei nytkään vielä puolenpäivän aikoihin ollut nähtävillä missään. Ihan kohtuullisen vahva tulos sieltä lopulta kuitenkin saatiin. EPS laski hieman vertailujaksosta (johtuen ilmeisesti siitä, että osakkeita on nyt enemmän), mutta koko firman liikevaihto kasvoi reilusti ja tuloskin kasvoi jonkin verran. Liikevoittomarginaali kuitenkin laski vuoden takaisesta ollen nyt 19,9 % (Q3 14 29,3%). Toivottavasti kasvu tuo jatkossa myös kannattavuutta.

Tikkurilan Q3 oli vielä vaikeampi kuin osasin odottaa. Osakekohtainen tulos laski jopa 33,7% vertailukaudesta, kun olin omalla karkealla arviollani odottanut noin 12% laskua. Liikevaihto laski 6%. Suurin osa laskusta johtui kuitenkin valuuttakursseista, mikä mielestäni on ihan positiivista. Muita positiivisia asioita olivat Ruotsin ja Puolan liiketoimintojen kasvut.

Olin ajatellut markkinoiden suhtautuvan raporttiin negatiivisemminkin ja olin jopa toivonut pääseväni hankkimaan Tikkurilaa salkkuuni alle 15 euron osakekohtaiseen hintaan, mutta toisin kävi. Pörssipäivä alkoi varsin niukalla parin prosentin laskulla. Harkitsin jopa jossain vaiheessa pientä veivaamista, jossa olisin myynyt omistanit Tikkurilat ja ostanut ne takaisin myöhemmin halvemmalla, koska arvelin laskun ehdottomasti jatkuvan (tähän tärkein kannustin olisi ollut se, että olisin voinut tarvittaessa osoittaa verottajalle harrastavani myös päiväkauppaa). Ongelmana tässä vaan on verotus (keskiostoni olen tehnyt nykykurssia edullisemmin). Kun Tikkurila oli lopulta laskenut lähellä ensimmäisten osakeostojeni hankintahintaa harkitsin veivaamista uudelleen. Onneksi tarkistin kuitenkin osto- ja myynilaidat. Ostopuoli oli sen verran suurempi kuin myyntipuoli etten nähnyt veivaamaan ryhtymistä järkeväksi. Eipä se olisi ollutkaan, sillä päivän pohjalukemista ollaan noustu nyt 16 senttiä. Jatkossa uskon markkinan yleisen suunnan määrittävän melko pitkälti Tikkurilan suunnan. Jos Herra Markkina pääsee lipsahtamaan yhtään depression puolelle ennen Q4:sta niin ostopaikkoja voi olla vielä edessä.

Sampo julkaisi myös Q3:n tänään. Meno jatkui varsin vahvana ja tästä markkinatkin tykkäsivät vähän reilun prosentin nousun verran.

maanantaina, marraskuuta 02, 2015

Q3-tuloksia: Nokian renkaat, Aflac ja Gilead, Revenio sekä Protector Forsikring

Perjantaina minulla oli varsin kiireinen päivä. Istuin eri kokouksissa aamuyhdeksästä puolille öin saakka. Ruokaa ja juomaa sentään nautittiin välillä ja tulipa junassakin istuttua pari tuntia. Jossain välissä ehdin vilkaista pörssiäkin sen verran, että huomasin Nokian renkaiden olevan noin 14% nousussa. Siitä päätellen osavuosikatsaus ei ihan surkea voinut olla.

"Kannattavuus parani heinä-syyskuussa hyvän tuotemixin, raaka-ainekustannussäästöjen sekä tuottavuuden suotuisan kehittymisen vuoksi". Täytyypä  tähän todeta vaan, että kiitoksia vaan Phoebus-blogille Nokian renkaiden tilanteen avaamisesta. En välttämättä olisi itse osannut tätä näin hyvin ennalta nähdä, mutta ei tämä hyvä Q3-raportti minulle ihan puskista tullut. Liikevaihto tosin supistui vielä hieman, mutta positiviista on se, että vaikka Venäjänä ja IVY-maiden osuus laskee, on kasvua saatu haettua muualta.

Vaikka aloitinkin Nokain renkaiden ostot jälkikäteen arvioiden liian aikaisin niin onneksi tulin niitä kuitenkin jatkaneeksi aina 20,2 euron tasolle saakka. Nokian renkaat ovat rivakan kurssinousun myötä nousseet salkkuni suurimmaksi omistukseksi lähes 10% osuudella, mutta en ole tästä huolissani. Tarkoitus on ostella vuosien varrella kaikkea muutakin ja saattaa olla ettei viime vuodenvaihteen kaltaisia ostopaikkoja ihan heti uudelleen tule.

Aflac jatkoi tasaista suoriutumistaan. Osinkoa nostettiin 5.1 %. Jenejä tienaavan, dollareissa tuloksensa raportoivan vakuutusyhtiön tilanne on tällä hetkellä melko hankalan oloinen. Itse perusbisneksessä ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan mitään vikaa eli jatkan tyytyväisenä holdaamista.

Gileadin kohdalla tuntuu ettei markkinoille riitä mikään. Rahaa puskee sisään ovista ja ikkunoista, mutta Herra Markkina murehtii, että se tulee kovin harvoista tuotteista ja niidenkin markkinaosuus on ehkä Jenkeissä ollut pienehkössä laskussa. Seeking Alphassa vaaditaan yritysostoa hinnalla millä hyvänsä, mutta onneksi firman johto tuntuu pitävän päänsä kylmänä. Jos kerran yritysosto nostaisi arvostustasoa, niin mitä järkeä olisi tehdä ensin se ja sitten vasta ostaa omia osakkeita? Parempi toisin päin. Onhan Gileadissakin toki riskiä edellä mainituista syistä johtuen, mutta ei tämäkään salkkuni ainut sijoitus ole.

Myös Revenion Q3 oli vahva: "Liikevaihto ja -tulos kasvoivat merkittävästi, myynti vahvaa kaikilla keskeisillä markkina-alueilla". Revenio on laadukas, mutta arvostus alkaa olla jo suhteellisen haastava. 12 kk:n rullaava P/E on 46 ja kuluvan vuoden tulosennusteellekin P/E on jo 41. Toisaalta harvalla yhtiöllä on lyödä pöytyään yhtä komeita 30-40% kasvulukuja. Ja kasvutilaa löytyy. Vähän harmittaa etten tammikuussa 2014 tankannut tätä salkkuuni enempää (P/E 20 tuntui silloin sen verran korkealta, etten viitsinyt ihan all in mennä...), vaikka hienon kurssinousun myötä Revenion osuus salkustani onkin noin 6%. Pienen toivon pistän kuitenkin Q4-julkistukseen, joka saattanee pienen myyntipaniikin hetkeksi aiheuttaa siitä syystä, että vertailukausi oli todella kova yhtiön ulkopuolisista seikoista johtuen.

Protector Forsikring raportoi kasvun jatkuneen, mutta investointien tuotot painuivat miinukselle syöden hieman tulosta. Kuluvan vuoden tulosennustetta jouduttiin tämän vuoksi hieman laskemaan. Perusbisnes rullaa kuitenkin hyvin ja kasvu jatkuu. P/E on kuluvan vuoden tulosennustelle 12,3 mikä ei hirveän pahalta kasvuyhtiölle vaikuta. Toki lyhyellä aikavälillä investointituotot saattavat aiheuttaa heilahtelua tuloksesssa suuntaan tai toiseen.

Torstaina on sitten Tikkurilan ja Sampon vuoro. Odotan tätä mielenkiinnolla ja minulla on pieni aavistus siitä, että silloin saattaa Tikkurilan kelkkaan haluavalle avautua pieni ostopaikka. Yhtiö nimittäin tuskin tulee yhtä hyvin pärjäämään kuin Nokian renkaat...

Sitä ennen tiistaina tuloksestaan kertovat Munksjö ja Fenix tiistaina. Perjantaina vielä Restamax.

keskiviikkona, lokakuuta 28, 2015

Salkkuyhtiöiden kriittistä tarkastelua osa 5: Tikkurila

Olen kohta vuoden päivät odotellut sitä, milloin saisin hankittua lisää Tikkurilaa salkkuuni hieman aiempaa edullisempaan hintaan. Toistaiseksi yhtiö on pärjännyt Venäjän hankalan tilanteen kanssa melko hyvin, mutta kuten Anders Oldenburg Phoebus-blogissa kirjoittaa, edustaa Venäjä noin neljäsosaa Tikkurilan tuloksesta ja yhtiö ei juurikaan pääse hyötymään alentuneista työvoimakustannuksista (toisin kuin esim. Nokian renkaat). Tikkurila julkaisee Q3-tuloksensa 5.11. ja epäilisin, että sen jälkeen saattaa syntyä mahdollinen ostopaikka. Tämän vuoksi ajattelin tarkastella yhtiötä vielä hieman aiempaa syvällisemmin.

Aloitetaan jälleen omistajarakenteesta:



Osakkeenomistajat
Osakkeet
Osuus
osakkeista, %
Muutos
Muutos %
1
Oras Invest Oy
7 969 552
18,07
0
0,00
2
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
2 812 233
6,38
0
0,00
3
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
2 493 525
5,65
0
0,00
4
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
1 577 079
3,58
0
0,00
5
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
650 000
1,47
0
0,00
6
ODIN Finland
649 617
1,47
0
0,00
7
Valtion Eläkerahasto
507 000
1,15
0
0,00
8
Sr Nordea Nordic Small Cap
465 000
1,05
+4 983
+1,08
9
Paasikivi Pekka Johannes
195 241
0,44
0
0,00
10
Sr Evli Suomi Pienyhtiöt
111 733
0,25
(-20 300)
(-15,37)

Oras Invest on Paasikivien perheen sijoitusyhtiö, joka toimii teollisena omistajana. Yhtiö kertoo toiminnastaan näin: "Kehitämme omistamiamme yrityksiä aktiivisen hallitustyöskentelyn kautta yritysten johdon kanssa päämääränä luoda kestävää, pitkän aikavälin arvonnousua."

Näkisin, että omistustajarakenne on vähintäänkin kelvollinen.

Sitten tase. Q2-katsauksessaan yhtiö kertoo korollista velkaa olevan 126,6 miljoonaa euroa. Rahaa kassasta löytyy 24,8 miljoonaa eli nettovelkaa on 101,8 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli kesäkuussa 51,4%. Velkaantuminen on siis varsin järkevällä tasolla, vaikka onkin aavistuksen aiemmasta lisääntynyt. Selitys lienee viime vuoden yritysostot.

Liikearvoa taseesta löytyy 72,8 miljoonaa euroa. Tämä on noin taseeseen kirjastuista 15% varoista. Vuoden 2014 tilinpäätös kertoo, että suurin osa tästä liikearvosta kohdistuu Skandinavian liiketoimintayksikköön. Eastin osuus on ilmeisesti vain noin 3,3 miljoonaa eli Tikkurilan tase tuskin merkittävästi heikkenisi, vaikka yhtiö joutuisikin tekemään jossain vaiheessa alaskirjauksia tähän liikearvoon.

Entäpä kassavirta. 2014 Tikkurilan tulos oli 48,2 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tulos tulee tästä jonkin verran mitä ilmeisimmin laskemaan. Q2:n tulos laski noin 8% vuoden takaisesta, mutta ruplan kurssi on heikentynyt tästä vielä jonkin verran (ehkä hyvin karkean arvion mukaan noin kymmenisen prosenttia). Erittäin karkeasti voisi arvioida, että rupla kun heikentyi suurinpiirtein 20% vuoden 2014 toisen neljänneksen ja vuoden 2015 vastaavan jakson välillä putosi Q2-tulos 8%. Tästä voisi hyvin yksinkertaistaen päätellä, että Q3 tullee laskemaan vertailukaudesta ehkä noin 12%. Kyseessä on siis kuitenkin vain hyvin suuntaa antava arvio.

Viime vuonna Q3:n aikana tulosta syntyi 24,2 miljoonaa. Jos tämän Q3 vuoden tulos on 12% heikompi niin se olisi noin 21 miljoonaa. Q4 on Tikkurilalla perinteisesti tappiollinen ja viime vuonna tappiota tuli 8,2 miljoonaa euroa. Silloin ruplan kurssi tosin oli lähes nykyisellä tasolla. Jos nyt oletetaan tappiota tulevan vaikka 10% enemmän niin silloin päästään 9 miljoonaan. Tällöin loppuvuodelle kertyisi tulosta 12 miljoonaa ja koko vuoden tulos olisi vuoden ensimmäiselle puoliskon 36,3 miljoonaa + loppuvuoden 12 miljoonaa eli 48,3. Tämä tosin olisi jopa hieman enemmän kuin viime vuonna ja yhtiö itse ohjeistaa liikevoiton laskevan tänä vuonna. Oletaan nyt vaikka tulokseksi selvyyden vuoksi 48 miljoonaa, joka siis olisi ohjeistuken mukaisesti vähemmän kuin viime vuonna.

Eli 48 miljoonaa - investoinnit (sekä tutkimus ja kehityskulut) + poistot - nettokäyttöpääoman muutos

Investointeja Tikkurila on tehnyt aiempina vuosina 31, 15, 17, 28 ja 11 miljoonaa euroa eli keskiarvoksi saamme noin 20 miljoonaa euroa.

Tutkimukseen ja kehittämiseen on mennyt viitenä aiempana vuotena noin 10 miljoonaa vuodessa.

Poistoja on tehty viime vuosina 21, 22, 21 ja 21 miljoonaa euroa eli keskiarvo on tästä helppo laskea.

Sitten vielä nettokäyttöpääoman muutos. Tämä on vaihdellut -8 miljoonasta 6 miljoonaan. Keskiarvo on noin 6 miljoonaa euroa.

Eli 48 - 30 + 21 - 6 = 33 miljoonaa euroa. Osakkeita yhtiöllä on 44,1 miljoonaa eli osaketta kohti tämä tekee noin 75 senttiä. Toisaalta suurin osa tutkimus- ja kehittämiskuluista näyttäisi Tikkurilan mukaan muodostuvan henkilökunnan palkoista eli en ole kuitenkaan aivan varma tuleeko sitä laskea mukaan erillisenä kulueränä (laskentamallissani se taitaa tulla otetuksi huomioon kahteen otteeseen). 

Eli ilman tutkimuskuluja FCF olisi 43 miljoonaa eli 97 senttiä osaketta kohti. Nykyisellä noin 16,5 euron kurssilla osakkeesta joutuu siis maksamaan noin 17 kertaa tälle vuodelle arvioimani vapaan kassavirran verran. Onko tämä sitten paljon vai vähän firmasta, jonka liikevaihto ja tulos ovat viime aikoina olleet laskussa? Toisaalta pidemmän aikavälin näkymät eivät ehkä ole aivan yhtä synkät. Kuvastaako markkinoiden näkymys Tikkurilasta sitä, mikä yhtiön liiketoiminnan pitkän tähtäimen oikea arvo on? Se jokaisen täytynee ratkaista itse.